KAPELLIMESTARIIN!
Tunnustan. En ole koskaan aikaisemmin katsonut/kuunnellut Uudenvuoden konserttia Wienistä, enkä varmaan olisi katsonut sitä nytkään - nimenomaan katsonut, kuuntelu jäikin ehkä vähän sivuseikaksi.
Yleensä konserteissa huomioni vie rumpali - mutta ne konsertit eivät olekaan klassisen musiikin konsertteja. Rumpalit ovat huikeita. Joskus 20-25 vuotta sitten olin Äidin kanssa katsomassa A. Aallon Rytmiorkesterin konserttia ja olimme revetä hilpeydestä - huomiomme vei lähes koko konsertin ajan rumpali.
Mutta nyt siis Wienin uudenvuoden konsertin kapellimestari Yannick Nézet-Séguin vei sydämeni ♥️♥️ Olisin voinut katsella sitä vaikka kuinka pitkään.
Minä mistään mitään ymmärrä, mutta hän oli kaiken kaikkiaan kiehtova. Siis hänen työskentelynsä. Ja se, että hän tekee sen ulkomuistista! WOW!
Mistelit eivät ole enää sekaisin - ainakaan ihan sekaisin. Kun sain ne eilen lopulta järjestykseen, siirryin sänkyyn lukemaan. Toiveena oli saada luettua viimeinenkin keskeneräinen kirja loppuun. Unen näin, sanan varsinaisessa merkityksessä. Heräsin ja huomasin, että väsyttää. Se siitä.
Tuolla jossain se tonttu on, uskon niin. Luulen, että näin sen huopatossujen vilahtavan tuolla liiterin nurkalla - se varmaan säikähti kun raketti paukahti jossain.
Se muuten oli Uolevi, jos mietitte kuka se oli.
Jep. Täytyy kai jatkaa niitä Misteleitä.
Ei päästy Tunturiruipelon syntymäpäiville, kun Eniili ei suostunut käynnistymään. Tai siis sen Webasto ei suostunut käynnistymään. Onko ideoita, ehdotuksia? (Saisiko tällä Apotin heräämään ja kaivautumaan esiin pesästään?)
En tee muita uuden vuoden lupauksia kuin että en tee uuden vuoden lupauksia.
