Meidän takapihalla kasvaa keltaisia kukkia - minun mittaisiani. Niiden halkaisija on n. 8-10 cm. En tiedä mitä ne ovat, mutta ne ovat kuin pieniä aurinkoja. Kun teen aamulla kahvia ja vedän verhon ikkunan edestä, ne melkein häikäisevät. Tänään aamu oli pilvinen, mutta pienet auringot kirkastivat takapihan silti.
Oikeakin aurinko kuitenkin paistoi matkan varrella silloin tällöin kun ajelimme Äidin ja Tunturiruipelon luo. Miten mukavaa olikaan ajella uutta asvalttia pitkin, oli kuin olisi sukkasillaan kulkenut 😉
Käytiin viemässä Äidille kirjoja ja palauttamassa yksi kirjaston kirja heidän asuinkunnan kirjastoon. Kirjasto oli eilen auki vain Omatoimikirjastona enkä ollut varma, pääsenkö sisään kortillani.
On nimittäin vähän erikoista, että meidän alueen kirjastoista osassa omatoimikirjasto toimii ihan vaan kunhan menet - siis tietysti kortilla ja pin-koodilla - mutta joihinkin kirjastoihin on tarvinut täyttää lomake jossa lupaat käyttäytyä nätisti. Puuh. No, tuonne kirjastoon pääsin ilman erillistä lupalappua. En vain ehtinyt tutustua siihen, mutta ehkä joku kerta.
Kotiin tultua poikettiin postilaatikolla ja pitkästä aikaa siellä oli jopa postiakin. Peräti KOLME kirjettä.
Ensimmäinen kerron kaikkein tärkeimmästä kirjeestä.
Terhin tarinoita olen lukenut olen lukenut jo pitkän aikaa ja Terhi on tämän kesän aikana kokeillut lankojen värjäämistä moneen otteeseen. Minulla tyhjänpanttina vuosia lojuneita ohjeita tarjosin hänelle ja hän otti ne vastaan - kiitos siitä. Sanoin, että riittää, kun niistä on iloa ja toivottavasti myös hyötyä hänelle ja kun hän niihin kyllästyy, niin laittaa eteenpäin.
Ja mitä mitä minä löysin postilaatikosta: kirjeen Terhiltä ja arkillisen postimerkkejä!
Iso kiitos sinulle Terhi ❤️ - sekä Kari ja Arttu!
Toinen kirje oli myös melkoinen yllätys 😲 Ehkä muistatte, kun kerroin Mursun diabetes -rannekkeesta, jonka luulimme kadonneen? Sehän ei todellisuudessa kadonnut, vaan löytyi verannalta kenkien joukosta, mutta siinä vaiheessa olimme jo ehtineet pyytää Siskorakasta tilaamaan uusia rannekkeita Britannian Diabetesyhdistyksestä. Sisko laittoi ne kirjeellä tulemaan, lähetyspäivä 31.5.2025. Ja siihen se sitten tyssäsikin. Ongelma oli se lähetyksestä puuttuva lentoyhtiösanoma, joka esti tullauksen - samanlaisia lähetyksiä oli Postilla tuhansia.
Eilen sain vihdoin ja viimein Postin ulkomaanyksiköltä (vai mikä se nyt virallisesti olikaan) kirjeen, jossa kerrottiin, että NYT voin lopultakin tullata lähetyksen. Aikaa annettiin kolme viikkoa. Kokemattomalle meni netissä tullaukseen about viisi minuuttia ja päätös tuli alle viidessä minuutissa. Ei kuluja, kiitos siitä. Nyt odotan jännityksellä, ehtiikö kirje perille, ennen Siskon ja lasten tuloa (lokakuun viimeinen viikko...) 🤣 Posti kun osaa yllättää.
Kolmas kirje oli Riesa -hoitajalta, joka ilmoitti soittavansa parin kuukauden päästä ja kyselevänsä kuulumisia. Parissa kuukaudessa ehtii tapahtua vaikka mitä, mutta katsellaan sitten.
Ai niin. MOT: Eilen käytiin kaupassa. Kaupan oven pielessä oli nuori mies, puhelinoperaattorin feissari. Kävelin Mursun perässä, ilman rollaattoria. Nuori mies tervehti minua hyväntuulisesti ja kysyi "saanko kysyä mikä operaattori teillä on käytössä." Vastasin ystävällisesti ja kerroin jopa missä asun - hän lupasi viedä terveisiä eteenpäin oman operaattorinsa verkkovastaaville, kun kerroin, että meillä eikä ainakaan meidän kohdalla heidän liittymät toimi.
Maanantaina otin kotiportailta kuvan sateenkaaresta. Sateenkaaren päässä on aina aarre, niin nytkin: KOTIKYLÄ ❤️
Höh. Meinasin unohtaa tämän. Viritettiin taikinakoneelle ihan oma, ikioma hylly:
Ihanaa kierrätystä ja varsinkin kun tuottaa iloa. Monet sanovat, että toisen roska on toisen aarre. Ymmärrän hyvin ilon, koska itsekin värjään lankoja ja uudet ohjeet ovat aina kivaa kokeiltavaa. Kaunis sateenkaari
VastaaPoistaKiitos enkuli 🤗
PoistaMinä säilytin ohjeita aikani: "jos joskus mökillä" - olisi ollut hyvät paikat, mutta kun odotin sitä "jos-päivää, niin kaivosta loppui vesi, ja sitten kaikki muu meni siellä pieleen.
Täällä Pöllönkulmallakin olisi ollut hyvät paikat, mutta kun tasaisellakin heiluttaa niin saati sitten epätasaisessa maastossa - päätin jättää silleen. Onneksi en heittänyt niitä roskiin, vaikka joskus ajattelin.
Tämä meidän blogimaailmamme on hieno paikka, te olette ihania ystäviä kaikkia ❤️
Tervehdys, nyt vasta löysin tänne, vaikka ollaan oltu yhteyksissa kirjojen parissa, mutta hyvä kun lopulta. Lukupiirin sivut on läppärin tiedoissa, jotenlöydän sinne kyllä, niin kauan kuin tämä läppärini toimii :))
VastaaPoistaKaunis sateenkaari ja värjäsin minäkin lankoja joskus, kun hurahdin siihenkin joskus 15 v sitten. Vieläkin on sukkia niistä langoista.
Usein on näitä operaattorin kysyjiä. Sanon usein, että on se operaattori jota esittelevät. Mutta kyllä pitäisi (pitää) vaihtaakin syksympänä. Ei vaan taida olla edullisempia.
Hei Emilie, mukavaa kun löysit tänne 🤗 Minä olen näissä asioissa peukalo keskellä kämmentä, enkä ole osannut tehdä erillisiä sivuja tänne blogiin vaan kaikelle on oma bloginsa tämän Pöllönkulman alla - joka on se alkuperäinen ja siirtynyt Vuodatuksen puolelta; vaihtanut nimeäkin kun muutettiin tänne maalle.
PoistaTuolla aikaisemmin kerroin, miten Isolla Kirkolla (Hgissä) ollessani kukaan operaattorin tms. myyjistä ei ollut huomaavinaankaan, kun kuljin rollaattorin kanssa 😄 se nauratti - siitä tuo kommentti.
Vaikka se on ärsyttävää, niin kilpailutan silti operaattorit kerran vuodessa; kun sanoo, että kilpailija lupasi halvemmalla, niin jo löytyy toiseltakin halvempi tarjous 😉
Lankoja en ole koskaan värjännyt, farkkujani sitäkin useammat. Se on hyvä juttu koska värjäämällä kulahtaneetkin farkut ovat sen jälkeen kuin uudet ja taas voi käyttää hyvällä omallatunnolla pitkään (mulla mitään omaatuntoa ole, jos jotain on häirinnyt mun räjähtäneet farkut, niin se on hänen ongelmansa, ei mun).
VastaaPoistaOletko koskaan yrittänyt kävellä/löytää sateenkaaren pään? Mä olen.
Itse asia olen yrittänyt löytää.
PoistaMulla oli ystävä, joka laillani uskoi keijuihin, menninkäisiin, maahisiin, tonttuihin, peikkoihin.. Sanon oli, koska hän kuoli syöpään kaksi vuotta sen jälkeen kun me muutimme tänne.
Hänen tyttärensä teki itsemurhan ja erään hautausmaakäynnin jälkeen näimme yhden kauneimmista sateenkaarista ever. Olimme varmoja, että sen sateenkaaren päästä löytyy meille molemmille jotain - mitä, sitä emme osanneet sanoa. Me vain kävelimme.
Sateenkaaren päätä emme löytäneet, mutta löysimme paljon muuta.
Se on uskomaton tunne kun kävelee niin sanotusti sateenkaaren päähän (vaikka eihän se tietenkään siinä ole) ja tulee tunne että otain virtaa sisään, on kuin jonkin voiman ympäröimänä. Jep, tämä kuulostaa typerältä mutta ei voi mitään, olen kävellyt vajaan kaksi tuntia putkeen ja kun sateenkaari ei näyttänyt enää "menevän karkuun", luulin että olen löytänyt vihdoin sen pään. Ihminen on hullu mutta mä uskon kaikkeen mitä me emme näe silmillämme.
VastaaPoistaMeitä on monenlaisia. Emme me ole hulluja, vaikka uskomme siihen mitä emme näe silmillämme tai tunne ihollamme. En ymmärrä kaikkea mitä koen näkemättä ja tuntematta - mutta en ymmärrä kaikkea sitäkään minkä näen ja tunnen ihollani.
PoistaTämän kirjoitin Ystävälleni/Ystävästäni
Ystävä
Viisaita sanoja itseasiassa ja vieläpä kauniisti sanottuna.
PoistaHelvetin hyvä.
Kiitos 🤗
PoistaKestääkö hylly taikinakoneen käymisen? Vai pomppaako se omille teilleen? En siis tiedä kuinka tärisevä tuollainen voi olla.
VastaaPoistaOsasitko käyttäytyä kirjastossa🤔 ilman lupalappua?
Kyllä se varmaan kestäisi, se on niin tukevasti kiinni hirsiseinässä, mutta se on niin lähellä seinää ja muuten vähän hankalassa paikassa, että on vain säilytyspaikka. Ei tuo juurikaan tärise; sitä ei ole nyt kesällä käytetty kun ei uuniakaan ole paljon käytetty. Uuni lämmittää pienen huushollin nopeasti.
PoistaOsasin käyttäytyä - ja Äiti oli viereisessä rakennuksessa terveyskeskuksessa, korvahuuhtelussa. Vahtijoita oli vähän siellä ja täällä 😉 Kävin vessassakin, sillä aikaa oli tullut opettajakin sinne lasten kanssa - samassa rakennuksessa on koulu.
(Meidän jutut kääntyy nykyään aina vessaan 🤣🤣)
Good morning Pöllönkulma!
VastaaPoistaToday is the day....
The best day ever?
PoistaKirjeen laitoin postiin Petäjävedelllä eli kulkee se postiauto kiitettävästi pienilläkin paikkakunnilla ja eikös se vaarisi ollut sieltä syntyisin joten sekin yhtymäkohta tuli kuitattua :-). Postimerkkejä ei ole mielestäni koskaan silloin kun niitä kipeimmin tarvitsee ?
VastaaPoistaTaikinakone on hyvä olla näkösällä , että sitä tulee käytettyä. Kaikki mikä on pois silmistä on myös pois mielestä. Kun leipomisinto iskee niin käy kurkkaamassa Tupun tupa -blogia. Hän on innokas leipoja ja julkaisee paljon kivoja leipäohjeita ja toki muitakin ruokareseptejä.
Kirjastoon lupalappu ? Mitäpä se hyödyttää....se kuka aikoo tehdä jotain kuritonta tai ilkivaltaa jättää taatusti lapun täyttämättä tai kirjoittaa siihen mitä sattuu....mutta harmillista jos tuo hyvä omatoimikirjastosysteemi pilataan. Se on vain niin mahdottoman kätevää.
Taitaa posti kulkea pieneltä paikkakunnalta toiselle nopeammin kuin kaupungista kaupunkiin 😄
PoistaJa kyllä, Vaarini oli syntyisin Petäjävedeltä, sieltä sitten muutti tänne Päijät-Hämeeseen.
En oikein ymmärtänyt myöskään tuota, että piti allekirjoituksella jotenkin hyväksyä omatoimikirjaston säännöt yhteen kirjastoon, kun kaikkiin muihin tuntuu pääsevän automaattisesti, kun vaan on kirjastokortti.
Omatoimikirjasto on kätevä, kun mekin ollaan usein siihen aikaan liikkeellä, että kirjasto ei ole vielä/enää auki näillä syrjäseuduilla - ja kun kirjasto saattaa osua milloin minkin reissun varrelle 😄
Sateenkaaret on kivoja. Kerran Havaijilla näimme sellaisen tuplasateenkaaren ihan koko taivaankannen poikki, se oli hieno.
VastaaPoistaVau, kuulostaakin upealta!
PoistaHanni is back! Pidin vahingossa blogitaukoa, palaan tännekin lukemaan rästit pois jossain vaiheessa.
VastaaPoistaMulle ei nykyään tule juuri mitään postia, varsinkaan kivaa postia. Nuo sun postit oli positiivisia kaikki, etenkin Terhin kirje 🙂
Täällä meilläpäin joissain omatoimikirjastoissa käy nuoret vähän riehumassa, ainakin yksi kirjasto on tarvinnut sulkea kokonaan. Tosi kurjaa.
Mutta sulle ja Mursulle mukavaa viikonloppua!
Kiva kun tulit takaisin 🤗 Olisin kohta huudellut perään, mutta meistä jokainen on välillä milloin missäkin maailmalla - ihan vahingossakin 😉
PoistaHarvoin meillekään enää oikeata postia tulee - nyt on tullut lyhyen ajan sisään, kun Olifanttikin laittoi paketin Heinäkisaan osallistumisesta.
Joissain meidänkin alueen kirjastoissa on käyttäydytty huonosti ja ollut ilkivaltaa omatoimiaikana, jolloin omatoimiaika on joko lopetettu määräajaksi kokonaan tai sitten ihan kokonaan. Se on kyllä kurjaa, ja typerää.
Mukavaa viikonloppua sinullekin!
Joskus se posti osaa yllättää...😊ja kiva kuulla että iloisesti!
VastaaPoistaToivotan mukavaa elokuun viimeistä viikonloppua, kirjoitat kauniisti.🧡
Kiitos Päivi 🥰 - sinulle myös toivotan mukavaa elokuun viimeistä viikonloppua.
PoistaKoetan viimeinkin saada näytille kuvia sinulle - ehkä olet ne nähnytkin ihan "livenä", sitten jatketaan muilla jutuilla.
Genne ramale!
VastaaPoistaDäääm - mä en osaa puhua kuin totta ja valetta 😉
PoistaMua vaivaa onko ne kukat auringontähtiä. Mulla kasvaa sellaisia pihalla...
VastaaPoistaVoi ne hyvinkin olla, kävin katsomassa tuon auringontähden kuvan netistä. Kun ne on lakanneet kukkimasta, en ole enää niitä sen tarkemmin katsellut, kun ne on takapihalla ja sinne on vain yksi ikkuna.
PoistaNyt ne vielä kukkii, mutta ovat jo alkaneet laota, kuten joka kesä/syksy.