Mikä mainos ärsyttää?

TV-valitus.
Ensimmäinen kysymys tietysti kuuluu: miksi sitten katsoa televisiota, jos se ärsyttää ja jos ei sieltä tule mitään katsottavaa. Hyvä kysymys. Meillä se toimii oikeastaan radion korvikkeena, se on siis nimensä mukaisesti näköradio. Sitä voi samalla katsoa, kun kuuntelee. Mutta voisi sieltä sitten tullakin jotain katsottavaa. Muutakin kuin uusintojen uusintoja. 
Ylen kanavilta (ei maksettu mainos) tulee usein hyviä dokumentteja ja keskusteluohjelmia. Tanskalainen maajussi, Suuri keramiikkakisa, Suuri ompelukisa ja Suurperheen maalaiselämää - siinä meitä viihdyttäneitä ohjelmia. Luontodokumenttien lisäksi. Voiko olla ihanampia kuin mangustit (ne on mangusteja ja sillä siisti!), norsunpoikaset ja erilaiset kädelliset. Ja pingviinit.  
Mutta ne uusinnat. "Bucket residence, lady of the house speaking" on hyvä sarja, mutta kun se on tullut jo toistakymmentä kertaa uusintana ja osaa kohta jo vuorosanatkin ulkoa, niin eikö se riittäisi. Jos vaikka kymmenen vuoden päästä sitten seuraavan kerran? 
Ja sitten ne kaupalliset kanavat. Parhaimpaan katseluaikaan tulevassa ohjelmassa mainoksia tulee kuta kuinkin puolet ohjelmasta. Ja suurin osa mainoksista on kanavan omien ohjelmien mainoksia.
Ja tässä päästäkin otsikon aiheeseen. Mainoksiin.
Yksi suuri ihmetyksen aihe on se, että eikö mainosten tekijät mieti, minkälaisen mainoksen he tekevät. Esim. identtiset kaksoset hajuvesiliikkeessä. Eivät voi tuoksutella hajuvesiä, kun nenät on tukossa. Mutta kas, "minulla on nenäsuihke xxx" ja toinen "niin minullakin, mutta se on myös halpa". MISSÄ on oltu äidinkielen tunnilla? (juu-u, ei saisi ällää ylppäreissä tälläkään tekstillä, mutta pistää korvaan). Toinen, saman yrityksen mainos, kaksoset kuntosalilla, toinen loukkaa polvensa - miksi molempien pitää laittaa polviinsa kipugeeliä? 
Noh, vielä enemmän ihmetyttää se, eikö mainosten tilaajat katso mainoksia ennen kuin antavat luvan laittaa ne televisioon kansan nähtäväksi ja kansaa ärsyttäviksi.
Meillä nimittäin useimmat mainokset aiheuttavat sen, että mainoskatkoilla tv:stä mykistetään ääni. 

Mikä mainos tai mitkä mainokset teitä ärsyttävät? Niin paljon, että mainos aiheuttaa päin vastaisen reaktion, kuin mikä sen tarkoitus (kai) on?
Minua ärsyttää hampurilaisyrityksen "Ai tunnetteks te jostain" -mainos: "Joo, me oltiin samassa bändissä, Andy/Bändi (tästä meillä on erimielisyyttä mitä mainoksessa sanotaan, puhe on niin epäselvää) soitti pianoa ja minä lauloin." Ja perään epävireistä laulua... 
En muutenkaan syö hampurilaisia, minkään firman, mutta tuo mainos saa kiertämään ko. yrityksen vielä kauempaa. 

Ja ennen kuin kukaan ehtii neuvoa :), niin ei, en hanki meille lisää liittymiä saadakseni viihdepaketin, että pääsisin eroon mainoksista. Kärsin ja nyt jouduitte kärsimään tekin. Pahoittelen. 
Onneksi meillä on kaksi kaukosäädintä - jotain hyötyä siitä, että rikki menneen telkkarin tilalle ostettiin aikanaan saman merkkinen. "Kumpi ehtii ensin laittaa äänen pois" 

Olisiko aihetta kirjoittaa jotain muuta kuin valitusta? 
No ainakin sen, että luonto on taas kaunis, kun koko päivän on satanut lunta. Taitaa sataa vieläkin. 
Piha on täynnä pupun jälkiä joka aamu, mutta tiellä se ei ole ainakaan viikkoon uskaltanut liikkua. Sillä varmaan paleltui peppu, ressukalla. Se pomppi tietä pitkin tästä meidän ohi tuonne kylälle päin ja sitten se pysähtyi tuohon toisen naapurin kohdalla olevan katulampun alle. Siinä se oli paikallaan ainakin toista tuntia, silloin oli vielä aika kylmäkin. Siihen se jäi kun me mentiin nukkumaan, mutta oli se aamulla hävinnyt. Oli varmaan kesken pomppimisen muistanut, että kylän baari on jo kiinni, ei sinne kannata mennä. Liekö jäänyt kavereita oottelemaan vai mitä, mutta kylmä sillä varmaan oli. 

Käsitöitäkin oon yrittänyt tehdä. Jotain saanut valmiiksi, mutta kun ne on vähän semmoisia hys-hys -juttuja. 

Jo hyvissä ajoin ennen joulua sain muistamiseksi vyyhdin lankaa ja kätevän pussukan käsityötarvikkeille. Lanka odottaa vielä hyvää ideaa, mutta pussukka on käytössä joka päivä. 

Kun asiat vaan ei suju

Taidan ruveta kyselemään Possulta unien tulkintaa, niin kummallisia unia olen viime aikoina nähnyt. Ja kun ennen en herättyäni nähnyt unistani hiventäkään, niin nyt vielä aamukahvin aikaan muistan jotain. 

Jotta kerropas Possu-ystäväin, mitä voisi tarkoittaa uni, jossa olin retkeilemässä, tai ehkä enemmänkin joku leiri tai semmoinen se oli. Jossain isossa puurakennuksessa oltiin, siellä oli muutamia huoneita ja niissä kerrossänkyjä. En muista muita ihmisiä siitä unesta kuin meidän Joulupojan, josta emme menneenä jouluna kuulleet mitään - hänen kummitätinsä kyllä soitti mulle viime viikolla vaalien lipaskeräysasioissa :) ja kaksi kesän melontareissuun liittyvää ihmistä. Jostain syystä meidän piti siinä rakennuksessa vaihtaa kesken leirin huonetta ja kun kaikki tavarat oli siirretty huoneesta toiseen, minä jäin kuuraamaan sen tyhjäksi jääneen huoneen lattiaa. 

Että mitä tämä tällainen oikein tarkoittaa?

Sitäkö, että olisi korkea aika Pöllön siivota? Siivota Punainen Tupa? Siivota pois Turhat Ihmiset elämästään? Vai mitä tuo retkeily ja siivoaminen oikein tarkoittaa, jotain päinvastaista? 

Unen tulkinnan sivussa Possu voisi tulkita Pöllön hereillä oloa. Miten ihmeessä voi olla, että joku aina joutuu kaiken laisten härdellien keskelle? Toisaalta, sattuuhan sitä Possullekin, että eihän tämä mitään erityistä ja kummallista sinänsä ole. 

Paketin lähettämisen ei pitäisi olla kauhean vaikeaa. Mulle se tuntuu olevan, noin yleensäkin. Pahoittelut, paketit aina viivästyy. Siis niiden lähettäminen. 

Eilen väkersin paketin valmiiksi, kirjoitin osoitteet ja kaikki ja laitoin paketin pöydälle: tuosta se lähtee kun päivällä lähdetään kauppaan. Ja niin kävi. Kauppaan eli postiin asti kaikki meni hyvin. 

Kaupassa postiasiat hoituu puhelimella, monelle ehkä tuttu. Eli tietokoneen virkaa hoitaa puhelin. Kassalla oli kaksi henkilöä. Toinen otti puhelimen ja toinen punnitsi paketin. 

- Tää on 3 kg 2xx grammaa - sanoi myyjätär

- Toivottavasti ei ihan niin paljoa - parahdin minä

- Tää puhelin ei toimi - sanoi toinen myyjätär

Ja sitten paineltiin ja tökittiin ja vedeltiin ja vaikka mitä (älypuhelin) ja oltiin yhteydessä kauppiaaseen. Ei herää puhelin, ei. 

Menin tekemään ostokset sillä aikaa kun puhelinta heräteltiin ja palveltiin muita asiakkaita ja kun tulin takaisin, paikalla oli kauppias ja puhui jonkin teknisen tuen kanssa! 

No kuka muu muka...? Pöllöpä tietenkin!

Kyllä se puhelin siitä heräsi ja kauppias hoiti homman, punnitsi paketin hedelmävaa'alla - tulos oli reilut 300 grammaa. Ja paketti ehkä ehti vielä lähtemäänkin tänään, postipoika ei kuulemma ollut vielä käynyt. Toivottavasti pääsee perillekin, se on vähän epävarmaa sekin ;) 

Kuvan siitä kolmen kilon sisällöstä saatte sitten, jos ja kun se on päässyt perille. Pitäkää peukkuja. 

Olen aika hyvin onnistunut olemaan ostamatta lankoja, mutta pari viikkoa sitten oli ihan pakko ostaa pari kerää Nallea, koska nämä värit ollaan lopettamassa. Väitti mainoslehtinen. Lupaa kysymättä, poliisia ovelle odottaen, otin kuvat Novitan sivuilta:

Kuva: https://www.novitaknits.com/media/catalog/product

Kuva:https://www.novitaknits.com/media/catalog/product

Mursu osti pari viikkoa ennen joulua yllätyksenä kerän lankaa, 7 veljestä Korpi, väri Puunkuori.                               

Näillä langoilla mennään nyt sitten tämä vuosi. Ja niillä kaikilla muilla mitä on ennestään. Ja jos vaikka vähän ristipistoja tekis tänä vuonna. Ainakin niitä keskeneräisiä - sitten kun on saanut nämä keskeneräiset neuleet valmiiksi. 

Tämmöistä. Kyllä pian taas jotain tapahtuu, uskokaa pois. 

Mikä päivä tänään on?

Ehkä tätä voisi sanoa melko tavalliseksi keskusteluksi Pöllönkulmalla. Keskustelun aloitti Pöllö:

- Mikä päivä tänään on? Tiistai - siis sunnuntai mun piti sanoa.

- Ei, kyllä tänään on lauantai.

(Pöllö varmistaa viikonpäivän puhelimestaan, ei, Mursu ei huijannut)
- No, lauantai tai sunnuntai, sama asia. Tai tiistai, mitä väliä.

- Nii-in, se vaan tarkoittaa sitä, että täällä on hyvä olla. Eikä sunnuntain ja tiistain välillä nyt niin pitkä väli ole, kuus päivää.

- Tota.. yks päivä, eihän siinä ole kuin maanantai? Tai niin no, riippuu kummasta suunnasta laskee. Tiistaista sunnuntaihin vai sunnuntaista tiistaihin. 

Jos ei ole mitään muistettavaa, mihinkään mentävää, niin eihän sillä varsinaisesti olekaan väliä, mikä viikonpäivä on. Terveydenhuolto muistuttaa aina hyvissä ajoin, että hei, sulla on aika, muista tulla tai peruuttaa. Apteekki laittaa viestin, että tilatut lääkkeet on noudettavissa. Kirjastokin laittaa viestin, että varattu kirja on noudettavissa. 

Ja kyllä sitä aina illalla katsoo, mikä päivä on huomenna ja aamulla vielä varmistaa, ettei se ole yön aikana vaihtunut. Kun koskaan ei tiedä.  

Meillä on satanut mukavasti lunta viime päivinä ja lumitöitä on saanut tehdä ihan kuntoilumielessä joka päivä. Ulkona uskaltaa taas kävellä ilman nastoja ja niinpä läksin perjantaina liikkeelle ihan talvikengissä. Niissä on teorissa hyvä pohja. Kulutuspintaa lähes sentti. Kerää hyvin lunta. Oli aika hammashoitolaan ja oltiin liikkeellä hyvissä ajoin, joten päätin poiketa kirjastossa. Kopistelin kenkiä ja pyyhin niitä mattoon, mutta - viuuuuuuh! vauhdilla ja luistellen pyyhälsin ovimatolta suoraan tiskille iloisesti hymyillen :D 

Kirjastontäti katsoi pelästyneenä ja kysyi totta kai, ettei vain sattunu. Ei onneksi, pöytä otti hyvin vastaan. Siinä sitten hetken seisoin ja sulattelin lunta kengistäni, kun se oli sulanut pitokin palautui ja pääsin liikkeelle. 

Vauhdikas aloitus kirjastovuodelle :D

Kirjastokäynnistä oppineena seisoskelinkin sitten hammashoitolan ovella - sisäpuolella - niin kauan, kunnes lumet kengistä oli sulaneet ja uskalsin lähteä kävelemään käytävää pitkin eteenpäin. 

Käynti oli ihan ok, yksi alkava reikä, hammaskiveä pitää poistaa ja semmoista tavallista. Mukana oli opiskelija - sekin on mulle ihan tavallista, olen ollut kovin monen eri lääkärin vastaanotolla "opetuskappaleena", mutta ei se minua häiritse. Ala jota ei opi kuin käytännössä, toisin kuin minun ammattini aikoinaan. 

Melkoista salakieltä ne kyllä puhuivat, kun hampaita ja ikeniä tarkastivat, ei siitä ymmärtänyt yhtään mitään. Tai sen ymmärsin, kun sanoi että "xx puuttuu" 

Käsityöihmisten iloksi, ja tietenkin omaksikin. Olen saanut jotain valmista ja viimeisteltyä ja koetan saada nämäKIN matkaan alkuviikosta. Ystävälle sukat ja hänen pienelle pojanpojalleen lapaset päiväkotiin. Kunhan nyt toipuvat kaikki koronasta. 

                                                                        

                                                                                                   

Kuvat on taas mitä on - pitää laittaa jatkossa Mursu kuvaamaan, sillä on vakaampi käsi kuin mulla.

Tänään kaivelin keskeneräisiä ja parittomia sukkia ja lapasia ja päätin tehdä niille parit, ennen kuin aloitan mitään uutta. Yksi ohjelehtinen on kateissa, mutta onneksi ohje löytyi netistä. Tai niin no.... ne yhdet pitkävartiset sukat pitäisi tehdä varmaan ennen juhannusta ;), että niistä olisi jotain iloakin. 

Ja hei kuulkaa, pieni pyyntö olisi - jos jonkun neulojan jemmassa sattuisi olemaan tarpeettomana Novitan Niitty -lankaa värissä 834, niin olisin iloinen, jos voisin sen sinulta lunastaa <3 

Retkeilyä

Repu jakoi blogissaan löytämänsä Retki-haasteen; 52 retkeä vuonna 2022. 
Pöllöjen, käsitöiden, lukemisen, muistikirjojen ja vanhojen esineiden lisäksi sorrun usein erilaisiin haasteisiin. Jotka kyllä jää yhtä usein kesken. Mutta onko sillä niin suuresti väliä, pääasia minusta on, että innostuu asioista ylipäätään. 

En tiedä, miten sitä kukakin on Facebookissa haastetta tulkinnut, mutta koska haasteessa on kovin monta retkeä, jotka jäänee minulta väliin, muokkailen listaa sen mukaan miten itselle parhaiten sopii 😉😊   

52 retkeä vuonna 2022

1 Retki lähiluontoon
2 Retki kansallispuistoon
3 Retki talvipäivänä
4 Retki lintujen ruokintapaikalle
5 Jäljet lumessa -retki
6 Arkinen retki
7 Retki sinne ja takaisin
8 Jäätävä retki
9 Retki kohti auringonlaskua
10 Retki ilman odotuksia
11 Retki paikkaan, jota suositeltiin somessa
12 Retki, jolla juot kupposen kuumaa
13 Retki kevätiltana
14 Retki ketunleipiä maistellen
15 Retki, jolla seuraat vesilintuja
16 Retki, joka hämmästyttää ja kummastuttaa
17 Tikka koputtaa puuta -retki
18 Retki yli kivien ja kantojen
19 Hurmaava retki
20 Retki tilaisuuden tullen
21 Roskaretki
22 Retki, jolla tarkkailet metsäneläintä
23 Sykettä nostava -retki
24 Retki, jolla seuraat kasvunihmettä
25 Retki kauniissa valossa
26 Retki, jolla huumorin kukka kukkii
27 Retki, jossa tutkit lahopuita
28 Retki kesäyönä
29 Aamiainen luonnossa -retki
30 Retki, jolla molskahtaa
31 Retki, jolla vapautat varpaat
32 Retki, jolla tapaat koppakuoriaisen
33 Jännitystä ilmassa -retki
34 Retki suolle
35 Retki juhlan kunniaksi
36 Retki kukkia tuoksutellen
37 Lukuhetki-retki
38 Lepää luonnossa -retki
39 Retki veneellä, kanootilla tai SUP-laudalla
40 Retki, jolla tervehdit suurta puuta
41 Retki syysaamuna
42 Puolukkaretki
43 Retki usvametsään
44 Retki, jolla ihastelet hämähäkinseittejä
45 Retki, jolla tapaat kuvauksellisen kärpässienen
46 Pisaroita poskilla -retki
47 Retki, jolla näet punaista
48 Tossua toisen eteen -retki
49 Huipulla tuulee -retki
50 Retki tähtitaivaan alla
51 Retki karuissa maisemissa
52 Retki kuusimetsään

Olen aloittanut reippaasti. Kuittasin toissa päivänä listalta kaksi retkeä ja tänään yhden:
7. Retki sinne ja takaisin
40. Retki jolla tervehdit suurta puuta
21. Roskaretki

Ensimmäisen retken tein sinne ja takaisin; puhelimen videokameran kanssa postilaatikolle. Onnettomalla kielitaidollani kerroin siskon lapsille matkasta sinne eli postilaatikolle ja takaisin eli kotiin.
Retkellä pysähdyin tervehtimään suurta koivua - pakon sanelemana, sillä kuin tilauksesta pienelle pojalle maantietä tuli täysperävaunurekka meidän roskiksen kohdalla ja piti pitää tauko 🚚
Nähtyään videon, pieni mies pyysi, että hän voisi tulla hakemaan meille meidän postit, mutta jonkun ehkä täytyisi ensin näyttää hänelle tietä 💕

Tänään tein roskaretken heti aamusta. 
Lapio mukaan ja sen suuren puun juurella olevalle roskapöntölle tekemään tietä. Oli nimittäin päivä, jolloin roska-auto ehkä mahdollisesti kenties saattaisi tulla tyhjentämään sen roskapöntön. 
Sitten kun parin tunnin päästä käytiin kolaamassa piha puhtaaksi, kävin tarkistamassa, onko roska-auto käynyt. Oli se: hirrrrrveän suuret jalanjäljet vei tien laidasta roskapöntölle - en mennyt tarkistamaan sen pidemmälle. 
Olipahan roskainen juttu.

Iltapalan aika.... 

Lupauksia vai ei

Vuosi on vaihtunut ja olen uteliaana mielenkiinnolla lukenut vuoden ensimmäisiä päivityksiä. Siis sekä että. Kyllä minä tunnustan olevani utelias, en kai muuten lukisi muiden blogeja, lukisin vain kirjoja.

Kovin moni ei ole tehnyt uuden vuoden lupauksia. Paitsi jättää lupaukset tekemättä. Jotkut ovat päättäneet vielä miettiä, miettiä tarkkaan, ettei tule tehtyä huteja. 

Minäkään en oikeastaan ole tehnyt lupauksia. Muuttuuko ajatukset, pohdinnat, mietinnät lupauksiksi, jos ne sanoo ääneen, eli kirjoittaa tänne? Ei kai. 

Joka tapauksessa ajatus on karistaa Nukkumatti pois kirjankannelta istumasta, kun yritän sitä iltaisin lukea eli yritän siis lukea tänä vuonna enemmän. Olen kerännyt kilometrin mittaisen listan luettavia kirjoja ja jatkan vinkkien vastaanottamista. Kiitos.

Vanha tuttu "koetan opetella syömään terveellisemmin" (miksi tuo lause kuulostaa niin kummalliselta). Meidän on Mursun takia opeteltava syömään terveellisemmin eikä se todellakaan tee pahaa kummallekaan. Kun vaan joku takoisi sen ennen kaikkea Mursun päähän. Tarvitsemme kokin - siitäkin huolimatta, että Mursu on loistava kokki. 
Aloitetaan uudella liedellä, jotta voin ruveta leipomaan kakkuja ja pullaa ja sen sellaista. Eikös se ole hyvä suunnitelma? Ai ei vai? No, täytyy tehdä uusi uusi suunnitelma. 

Siinähän sitä jo olikin, kun nyt hoidettais nämä asiat ensin. Niiden pikkusuunnitelmien lisäksi mitä putkahtelee mieleen yksi silloin ja toinen tällöin. 

Tänään tehtiin lumitöitä; kevyttä pakkaslunta. Ja kun lumityöt oli tehty, pistäydyttiin kaupassa - ja kappas kun jo vain taas rupesi satamaan lunta. Ja sitä on satanut ja satanut ja satanut. Eli huomenna on sama homma edessä taas. 

Kettu jolkotteli pihan poikki tuoreessa lumessa, jäljet vain jäi. Kohta ei näy niitäkään uuden lumen alta. 

Aika kuluu muuten tosi nopeasti. Meillä se kuluu kahden viikon jaksoissa ja koska en halua nyt heti vuoden alussa masentaa teitä, niin kerron, että kohta on kesä. Meillä on joka toinen sunnuntai "dosettien täyttötalkoot". Kahdeksi viikoksi kerrallaan, kuukausi kuluu nopeasti.

 

Ensimmäinen joulukortti kuitenkin tuli jo. Siskon perhe on kerrankin ajoissa liikkeellä. Että ei tässä nyt enää niin kauheasti näitä joulunaluspäiviä ole, vain 10 kokonaista kuukautta jouluun. Valmistelut on hyvä aloittaa ajoissa 😉😉😉