Aika juoksee - minä en

Laiskuuteni mitta lienee muutamassa asiassa, joita ei varmaan pitäisi edes tunnustaa.

Yksi: 

- tiskivuori kasvaa ja melkein kaikki käytössä olleet kahvimukit on saman kahvivieraan. NIIIN noloa. Mutta tiskaan, ennen kuin mukit loppuu, ei tarvi tuoda omaa mukia eikä juoda pahvimukista

Kaksi:

- ystävän kaupungissa pesemät pyykit on edelleenkin pakattuna samassa kassissa. Juu, ystävällä ei ole kaupunkia, mutta kieli taipunut fiksummin. Pyykit on pesty monta viikkoa sitten, pääasiassa liinavaatteita ja pääsy liinavaatearkulle on jälleen kerran umpiummessa - tarkoittaen, että veranta on taas täynnä tavaraa

Kolme:

- oli joku kolmaskin asia, mutta unohdin sen jo. Mutta olkoon se vaikka tämän blogin päivittäminen. Ja ylipäätään tietokoneen esiin ottaminen ja avaaminen. 

Ei oo taas (miten niin taas??) kaikki mennyt kuin strömsöössä. Johtunee siitä, että Poika muutti sieltä suunnalta pois. 

Käytiin rokotettavana, siitä näyttää  nyt olevan todistuskin saatavilla. Modernan tyrkkäsivät meille molemmille. Meillä oli peräkkäiset ajat, hoitaja pyysi meidät sisään samalla kertaa. Niin me sitten käveltiin hänen perässään kuin hanhenpojat. 

AM:lle ei tullut mitään. Minä olin seuraavina parina-kolmena päivänä kuin tappelussa ollut: pistoskohta oli kipeä. Yhden puoli päivää särki päätä, se ei ole mulla normaalia. Viikko meni ok, mutta nyt pistoskohtaa kuumottaa ja samalta puolelta niska-olka on jumissa. Jumitus voi kyllä johtua viikonlopun nurmikon trimmaamisestakin - siinä samalla sai lihaksetkin vähän trimmausta.

Viime viikolla oli myrrrsky. Tiedätte varmaan: tuulee ja sataa ja sataa ja tuulee. Ja sitten kuuluu TUMPS.  Ja siellä se nyt pötköttelee työkaluvajan katonkulmalla, odottaen että urheat miehet tarttuvat toimeen. Kaatui juurineen. Urheat miehet ei saa satuttaa itseään eikä saa satuttaa meidän kaivoa. 

Ja se vajakin kaipaa vähän korjausta, mutta senhän nyt voin vaikka minä jonain iltapuhteena korjata.. ;) Uskokoon ken tahtoo. Hyviä neuvoja voin kyllä antaa. 

Mitäs vielä. Kylppäriremontti. Kävin viikko sitten katsomassa mikä on tilanne. Sekään ei nyt mene ihan niin kuin oli ajateltu. Mutta aikataulun pitäisi silti pitää, koska muutos suunnitelmiin ei käsittääkseni aiheuta meidän yläpuolella oleviin asuntoihin samanlaisia remontteja kuin meidän kolmen vesivahingosta kärsineen asuntoihin. Aika karu näky oli kun kävin katsomassa - meidän ihanat oranssit vinyylitapetit vessasta oli otettu pois, nyyh. Saisikohan ne jotenkin takaisin..

Mutta mitä noista. Jalat toimii. Kädet toimii. Pääkin toimii jotenkin. Ikkunasta ulos katsoessa on näkymä mitä parhain. 

Tuomi, jonka kukintaa katselin aamuisin kahvia valmistaessani on kukkansa kukkinut, mutta sen sijaan punalehtiruusu alkaa tuomaan iloa - odotan jo sen ihania vaaleanpunaisia kukkia tummia lehtiä vasten.

Etupihalla kukkii valekirsikkapuu ja pieni omenapuukin yrittää tehdä kukkia. Ressukka varmaan kuullut jostain, että tämä on sen viimeinen kesä. 

Syreeni aloittaa kukintansa varmaan muutamien päivien sisällä. 

Ja alppiruusu! Sen nuppujen aukeamista odotan kuin lapset (ja minä) joulua. 

Saunapolun varrella tuoksuu pian kielot, on ihan pientä vailla että ne aukeavat. Mustikkakin kukkii, samoin ahomansikka. Muutoin piha on täynnä pieniä sinisiä kukkia. 

Voisin vain istua portailla ja katsella pihaa ja puita, kuunnella lintuja ja nauttia alkukesän vihreydestä. Eikä mikään oikeastaan estä sitä tekemästäkään. 

Tänään Urheat Miehet laittoivat räystäskourun paikoilleen ja se on jo testattukin. Toimii loistavasti. Nyt Urheat Miehet täydellä kokoonpanolla voivat nostaa talven kuivumassa olleen pöydän ja penkit paikalleen.

Ihania alkukesän päiviä kaikille!

Sujelle: täällä oon, tallessa - hu-huu :D 

Hakasnaulain, jiirisirkkeli, suorakulma

Kakskakkosta ja kakkosnelosta - tai jotain sinne päin. Puuta kuitenkin ja kummallisia työkaluja. Ainoa tuttu työkalu oli 5 metrin mitta ja lyijykynä.  Mutta nyt osaan mitan lisäksi lisäksi käyttää suorakulmaa ja jiirisirkkeliä. Jiirisirkkelin käytön jäljiltä kaikki kymmenen sormea on edelleen tallella, sormenpäitä ja kynsiä myöten. Hakasnaulaimen käyttöä pitää vielä harjoitella: sitä on hyvä osata käyttää, jos vaikka jiirisirkkelin kanssa käy vahinko. Voi sitten "nitoa" sormet hakasnaulaimella nippuun siksi aikaa kunnes pääsee sairaalaan..
Hakasnaulainta voi käyttää myös tuulikellon tekemiseen, jos jiirisirkkelin kanssa käy vahinko ja ne sormet napsahtaa irti.
MUTTA. Juuri sitä varten molempia työkaluja pitää opetella käyttämään jonkun sellaisen kanssa, joka osaa jo käyttää niitä - kuten AM. Ja jolla on kärsivällisyyttä opettaa. 

Työn alla on ilmalämpöpumpun ulkoyksikön suojakotelo. On oikeasti ollut kivaa opetella käyttämään uusia laitteita, vaikka enhän mä pöllö niitä yksistäni saa käyttääkään. Sen kertoo jo se, että mä en saanut viivottimella vedettyä suoraa viivaa. Mutta ei se aina onnistu.

Kesä on tullut ihan oikeasti. Viikko sitten tuossa kohta näytti vielä tuolta. Olisi ollut hyvä keli ja hyvää aikaa tehdä pihatöitä, mutta olin yksin kotona, enkä ollut varma kantaako jalat. Sen verran koikkelehdin pihalla, että vaihdoin kynttilälyhdyn tilalla py- siis pöllön. Isompi pöllö ei tuohon lyhtyyn mahtunut. Isosilmäpöllön silmät ei syty illalla, ei muistaakseni kumpikaan.

Nyt on satanut vettä ja paistanut aurinkoa, vuorotellen, niin paljon, että kaikkialla on vihreätä. On ihanaa katsella ikkunasta ulos, kun näkee vihreitä koivuja ja sinistä taivasta sieltä täältä oksien välistä. Ellei satu satamaan. Eilen satoi ensin aivan kaatamalla, sitten tuli rakeita ja hetken päästä vielä kunnon ukonilma. Ai että nautin, kun oli pitkästä aikaa KUNNON ukkonen. 

Huomenna päästään rokotettavaksi. Nyt ymmärrän sinua Äitirakas, joka välillä hermostut erinäisiin nettisovelluksiin. AM:ltä meni hermo ensin, sitten minulta. Onneksi ajanvaraus onnistui niinkin, että soitin terveyskeskuksen takaisinsoittopalveluun ja kun sieltä sitten soittivat takaisin, sain varattua ajan meille molemmille, kun kuulutaan samaan rokotusryhmään ja kun sanoin, etten pääse täältä perämettästä ittekseni; tarvitsisin kuskin ja eikös sen vois rokottaa samalla. Ystävällistä palvelua jälleen kerran. Ajat on viiden minuutin välein ja kakkosajatkin on jo varattu. 

Plussaa on sekin, että kylppäriremontit on aloitettu. Kolme asuntoa, kylppäriremontit + wc:n + keittiön putkiremontit. Kesto n. 2 kk. Ja sitten jatkuu muiden asuntojen putkiremonteilla.

Nyt lopetan tältä erää, huip huip huip, päässä huippaa :)  Pahoittelen kirjoitusvirheitä, nyt ei pysty oikolukemaan.

Äidin varoituksia kannattaa uskoa!

Mutta yhden asian Äiti unohti opettaa - se piti oppia kantapään kautta. Äiti ei muistanut neuvoa, että toiseksi viimeisen juustosiivun syöminen voi aiheuttaa sen, että joutuu ostamaan kaksi uutta kokonaista juustopakettia. Eikä siinä mitään, mutta kun en tavallisesti edes syö juustoa. Nyt sitten menin ja tein tuon kauhean erehdyksen. 

No ei se mitään, onneksi tänään oli taas hieno päivä lähteä kauppaan, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja oli upea katsella miten kevät etenee. Joko lehmät on laskettu laitumelle? Ei näkynyt vielä. Mutta lintuja näkyi. Eniten näkyi hurhia. Ja joutsenia. 

Tämän olen halunnut näyttää teille jo pitkään. Emme oikein tiedä mikä rakennus tuo on, mutta se kiehtoo meitä. Katolla - katsokaapa sen kuviota - on kaksi savupiippua. Rakennuksen toisessa päässä on tuplaovet ja niiden yläpuolella ikkuna. 

Vastaavia kiehtovia rakennuksia ja paikkoja täällä päin on paljon.

Mutta tuohon otsikkoon!

Ennen kuin lähdimme liikkeelle, Äitirakas lähetti kuvan ja varoitusviestin. Ja se olikin hyvä, sillä näitä oli matkan varrella paljon.

"Talvikeli vaanii autoilijoita!"

Niinpä! Siellä ne ovat ojien pohjalla, varokaa! Noista ei koskaan tiedä milloin ne hyökkäävät varsinkin jo kesärenkaat vaihtaneiden eteen. 

Näitä me aika paljon, mutta sitten me nähtiin myös sellaisia, jotka oli "kiertyneet kerälle", kuin nukkumaan - en usko ollenkaan, että olisivat olleet unessa. Ja sitten oli pieniä, varmaan lapsia, joita opetettiin pelottelemaan autoilijoita. Tai polkupyöräilijöitä. 

Jotta olkaa erityisen varovaisia seuraavat viikot. Sitten kun ilmat lämpenee ja tulee kun kevät- ja kesäkelit, voimme ottaa vähän rennommin noiden talvikelien suhteen, ainakin täällä etelämmässä.