Jonkinlaista telepatiaa tai jotain sen suuntaista ainakin. Meillä on vuosikausia ollut kaksikin limoviikunaa, teko sellaista, elävät ei meillä menesty, valitettavasti. Viherpeukaloni on näivettynyt vuosia sitten.
Toinen limoviikuna sai uuden kodin muutama viikko sitten kun kotia paketoitiin ikkunaremonttia varten ja toinen oli tuolla työhuoneessa odottamassa kohtaloaan. Tänään kehittelin sitä varten suunnitelmaa:
A) soitan äidille ja kysyn, haluaisiko eräs hänen ystävänsä sen
B) otan siitä kuvan ja vien kuvan viikoksi taloyhtiön pienelle kirpparille - josko joku haluaisi tulla hakemaan sen itselleen
C) jos kukaan ei halua sitä, se saa uuden kodin kaupungin kierrätyskeskuksesta
Suunnitelma A toteutui piankin:
Noin 20 minuuttia tämän jälkeen äiti soitti ja kysyi, onko meillä vielä se toinen limoviikuna, hänen ystävänsä olisi kiinnostunut siitä. Ja siellä se nyt tekee matkaa kohti uutta kotiaan :)
AM kuunteli tätä puhelua ja surkeana sanoi: "et sä voi mua nyt pois antaa, mähän on just lähdössä töihinkin"
-
Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomist...
-
Pikku-Kakkosen värilorua lainaten aloitan Repolaisen tämän kertaisen V Ä R I H A A S T E en, jonka, värinä on lila . Violetti. Sinipunaine...
Hei Pöllö!
VastaaPoistaBlogissani olisi sinulle haaste. Käypä kurkkaamassa. ;)
T. Possu
Kiva, kun sinäkin olet täällä! Vuodatuksessa joskus lueskelin blogiasi. Virta vei minua silloin eteenpäin. Nyt olen jossain suvannossa eli osa-aikaisella.
VastaaPoista