Lukihärö

Käytiin tänään AM:n kanssa pikaisesti ostoksilla Cittarissa. Mulla on aina ollut paha vika lukea esim. mainoskylttejä, iltapäivälehtien lööppejä, lehtien kansitekstejä, kirjojen nimiä, elokuvien nimiä jne nopeasti ohikulkiessani väärin.
Kuuten myyräsandaalit. Ne oli oikeasti nyörisandaalit.

Tänään Cittarissa oli myynnissä lastenkirja nimeltä Kaksi kahjoa pandaa.
Vai olikohan se sittenkin Kaksi ujoa pandaa...

Siinäpä pohtimista ☺

Aineeton joululahja, paras joululahja

Olin pyytänyt ystävääni kanssani kuuntelemaan ja laulamaan Kauneimpia joululauluja tuossa melkein naapurissa olevaan kirkkoon, tarkoitus oli samalla verestää vanhoja muistoja, joita mä en valitettavasti muista. Oltiin kuulemma käyttäydytty vähän.. miten sen sanoisi..ei kai ihan niin kauniisti kuin kirkossa pitäisi ☺ Tai kai kirkossa nauraa saa, jos ei häiritse muita? Ymmärsin, ettemme häirinneet muita.. Ainakaan hirveesti ☺

Joka tapauksessa, kävi kuitenkin niin, että ko. tilaisuutta ei kirkossa ollutkaan, onneksi tarkistin sen netistä, ettemme menneet oven taakse turhaan kolkuttelemaan. Joululaulujen laulamisen sijaan (mä en osaa laulaa, joten luultavasti AM olisi heittänyt ainakin mut pihalle) vietimme pitkästä aikaa oikein mukavan tee- ja rupatteluillan meillä.

Ystäväni on vastikään muuttanut lähes naapuriin ja laittoi aatonaattona viestin, lähtisinkö ulkoilemaan. Itseäni alkoi sisälläolo jo vähän tympimään, kun meillä oli kaikki jouluvalmistelut hyvällä mallilla - Lasta odotettiin (ihan kuin olisin ollut raskaana!) saapuvaksi kotiin ja sen jälkeen mummolaan riisipuurolle. 

Oltiin aikanaan samassa työpaikassa ja lähestulkoon kuin paita ja peppu ☺☺, mutta sitten välille tuli. Noh - tuli, kaikenlaista, Sinä S tiedät ☺ 

Tehtiin mun mittapuun mukaan aika pitkä kävelylenkki; mulla on TOSI huono kunto, aikaa meillä meni varmaan 1,5 tuntia. Ja lopulta sain suuni auki. Sain pyydettyä anteeksi käytöstäni, sillä katsoin olevani syypää välirikkoomme. Koska oltiin kuitenkin aikuisia ihmisiä, käyttäydyttiin ihmisiksi toisiamme kohtaan (käyttäydyttiinhän?), mutta ystävyys oli mennyt. Ja siitä olin pahoillani. Kerroin, että olin aloittanut useita meilejä, joissa yritin pyytää anteeksi, mutta kaikki ne jäi lähettämättä, ennen kuin hän lähti pois.

Puhuttiin asia selväksi ja sain vastauksen "anteeksipyyntö hyväksytty" ☺ Jo se tuntui hyvältä. Mutta kun pääsin kotiin, jonkun ajan päästä sain  tekstiviestin, jossa luki: 

"Sun anteekspyyntö merkkas paljon ♥"

Se oli joululahjoista paras tänä vuonna. 

(Toki Lasten saaminen ehjänä kotiin maailmalta oli myös yksi josta olen kiitollinen) 

Sen ansiosta uskallan puhua ystävästä, en kaverista. Kiitos S, toivottavasti voidaan rakentaa uutta ystävyyttä mun kipeille pohkeille, reisilihaksille ja nivuselle ☺☺☼ ☼

Aiemminhan oon jo tätä ystävä/kaveri -asiaa pohtinut tässä syksyn mittaan. 

Joulu mennyt on, kevät saapuu..

Ei kun sehän taisi oikeasti kuuluakin jotenkin niin, että "nyt kun kesä mennyt on.." No, joka tapauksessa, mehän mennään nyt pitkin harppauksin kesää kohti, eikö vain?

KIITOS KAIKILLE, JOTKA KÄVIVÄT TOIVOTTAMASSA HYVÄÄ JOULUA -
sain koneen käyttöön vasta tapaninpäivänä, ja tabletti ja minä ei ystävystytty lainkaan ☺

Jouluviikko alkaa vedellä viimeisiään, nyt ollaan jo sunnuntain puolella. AM:llä oli eilen, siis lauantaina, syntymäpäivä, ja nyt se voi sanoa, että täyttää ensi vuonna 50. Vanha ukko siis sekin ☺

Meidän joulu sujui leppoisasti, ilman stressiä. Mitään suursiivousta ei tehty, koristeita otettiin esiin pikkuhiljaa. Isommat ruokaostokset tehtiin isossa marketissa samalla kun käytiin apteekissa - hakemassa mulle vatsansuojalääkettä jouluruokia varten ☺
Ajattelin siinä sitten samalla ottaa uudella reseptillä epilääkkeitä, mutta kas kas - niitähän ei ollutkaan (yllätys, johon osasin varautua). Farmaseutin kanssa sitä naurettiin, hän taisi olla jo aika väsynyt, oli kuulemma ollut kiireinen ja "huono" päivä. Paransin hänen päiväänsä kehumalla heidän apteekkiaan - ihan tosissani: meillä on apteekki tuossa kävelymatkan päässä, mutta mieluummin ajamme autolla isompaan marketiin ja käymme samalla ko. apteekissa, jossa saa aina ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua.              
Niin, lääkkeet tilattiin ja niiden luvattiin olevan noudettavissa seuraavana päivänä ja kun menin niitä sitten hakemaan, paikalla sattui olemaan meidän kaveri jolta niitä pyysin: ensimmäisenä kun näytin lappuani hän sanoi: "Jaa, tällä lapulla saakin  meiltä halauksen" ☺ No, sain mä ne lääkkeetkin kyllä.

Sunnuntaina meillä leivottiin toinen satsi pipareita (ensimmäinen taikina kun meni parempiin suihin enemmänkin taikinana): taikinaan käytettiin Valion uutta sitruunavoita ja tuli kuulkaa hyviä pipareita! Siis ne jälkimmäiset.
Maanantaina haettiin lähikaupasta kinkku ja mitä nyt vielä tarvittiinkaan - siinä päivän mittaan paistettiin bataatti-, juures- ja punajuurisose3aurajuustolaatikot. Punajuurisoseaurajuustolaatikolle kävi niin, että sekin katosi illan mittaan kinkkua paistaessa parempiin suihin ☺ ja kun tiistai-iltana käytiin hakemassa Lapsi junalta ja käytiin vielä lähikaupassa hänen toiveitaan täyttämässä (aika tyhjiä oli hyllyt, esim. punajuurisalaatti oli loppu!), piti ostaa kokonaan uusi punajuurisoselaatikko ☺

Kun Lapsi oli tiistaina saatu junalta kyytiin ajettiin mummolaan perinteiselle riisivellille ja joulukahville. Ja kyllä me syötiinkin - vielä kotonakin oltiin kaikki ihan täynnä ☺☺☺ Varmaan pahin ähky koko jouluna tuli siitä riisivellistä... - hyvä aloitus joululle....

AM heräsi jouluaattoaamuna varhain (ei vaan saanut nukuttua, ressu) ja kävi graavilohen kimppuun, joka oli jäänyt illalla siivuttamatta. Anopilta saaduista suolasienistä oli tarkoitus tehdä sienisalaatti, mutta ne oli TOSI suolaisia, joten niitä piti pari kertaa kiehauttaa, jotta saatiin liika suola pois. Siinä vaiheessa kävin herättelemässä Lapsen; nyt ylös tekemään salaattia Isän kanssa. Siellä ne sitten yhdessä tekivät sienisalaatin ja nam, tekivätpä muuten hyvän.

Parvekkeella ollut kinkku oli vähän kohmeessa, joten otettiin se sulamaan siksi aikaa kun paistoin perunalaatikon. Kun en osaa tehdä imelletystä perunalaatikosta sellaista kuin muori (isän äiti) sen aikanaan teki, niin käytän sitä valmista raakapakastetta, jota ei tarvitse kuin sulattaa ja paistaa. Ja sillä aikaa kun se paistui, otettiin taas ihan rauhallisesti ☺ Taidettiin ottaa aamupäivätorkut...

Kun lopulta puolen päivän aikaan syötiin - siinä Lumiukon ja Joulurauhan julistuksen aikaan - ja sen jälkeen tiskattiin, oli kello sen verran, että aloin odottaa "Joulupukkia". Sitä joka tuo mulle joulun ☺ Ja tulihan se Joulupukki ☺☺ Valkoinen joulutähti koristaa edelleen keittiönpöytää, se on upea!

Loppu iltapäivä ja ilta meni sitten anopilla, perinteisesti. Samu-Sirkan joulutervehdys, se piti katsoa, tietty!

Muutakin jouluviikollakin tapahtui - siitä kirjoitan ihan oman päivityksen, sillä se on sen arvoinen.

Rauhallista joulua kaikille!

"Lapset" on turvallisesti saatu kotomaahan ja suuntaavat huomenna kumpikin tahoilleen joulun viettoon.

Meillä on tiedossa lanttulaatikon - oikeammin juureslaatikon - ja kinkun syönnin välissä 2000 matkakuvan katsomista :-), tekemistä siis riittää joulunpyhiksi!

Joulurauha on kutakuinkin jo laskeutunut meidän matalaan majaan; kinkku on uunissa, huomenna tehdään sienisalaatti ja "siivotaan" kalat sekä nostetaan kuusi eli pajukartio valoineen paikalleen. Aattoaamuna paistetaan perunalaatikko, jotta se saadaan suoraan uunista ruokapöytään.

Näin kirjoittaen kuulostaa, että tekemistä on vaikka kuinka, mutta oikeasti ei ole, kaikki on tehty mitä pitää - meillä otetaan vuosi vuodelta rauhallisemmin ja rauhallisemmin :-) Ihanaa, kun jo tänään on saanut vaan olla ja tehdä käsitöitä.

Yksi harmi tälle päivälle kyllä osui :( Lähdettiin aamusta hakemaan kinkkua ja viimeisiä tarvikkeita lähikaupasta: liukastuin tossa pihalla ja kaaduin suoraan toiselle polvelle. Arvatkaa tekikö kipeetä ja arvatkaa kirosinko? Ihan kaikki ne sanat mitkä olin lapsena mummulta oppinut....
No, nyt se on kosketusarka ja turvoksissa, mutta muuten kunnossa. Jään siis varmaan henkiin :-)

Toivotan teille kaikille kuitenkin rauhallista ja iloista, mukavaa  ja lempeää joulua <3