sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Silmistä sen näkee

Jos vain osaa katsoa. Kaikilla ei kai ilmeisesti ole sitä kykyä - tein netistä haun "silmät on sielun peili" ja sain useita vastauksia. Yksi niistä oli jotenkin niin, että "itse en ole koskaan osannut tulkita kenenkään silmistä mitään".

En minä tiedä, osaanko minäkään tulkita kenenkään silmistä mitään muuta kuin sen, että näen kyllä, onko vastapuoli rehellinen vai ei.

En muista olenko aikaisemmin kertonut, miten AM tapasi Pojan kanssa meidän ystäväpariskuntamme, joiden kanssa oltiin ennen paljonkin tekemisissä ja miehet tekivät ennen viikon lapinreissuja. Jostain syystä yhteydenpitomme jäi, kun me kumpikin sairastuimme, eritoten silloin kun minä sairastuin. Nyt miehet ovat ruvenneet pitämään yhteyttä ja käyvät tasaisin väliajoin kahvilla ja juttelemme.

Tänään, kun Poikakin oli nyt käymässä ja oli tarkoitus häntä lähteä viemään bussille, AM päätti kysyä, että josko mentäisiin porukalla kahville. Sehän sopi ja niin me tavattiin ABC:llä.

Kun näin hänen tulevan ja hymyilevän, näin hymyn ulottuvan silmiin asti: näin hänen silmistään, että hän oli aidosti iloinen tapaamisestamme, eikä sanat "tosi kiva nähdä, tms" olleet pelkkiä sanoja ❤ Ja se, että hän on mies, joka ei halaile - halasi heti ensimmäisenä nähtyämme 😊

Joten siitä huolimatta, että Poika taas lähti kotiinsa Tytön luo - Tyttö on kissa 😊 - päivästä jäi hyvä mieli.  Ja että Poika ei ehkä ehdi enää käydä kotona, ennenkuin lähtee reissuun tyttöystävänsä, Tytön oikean omistajan, kanssa. Huoks. Onneksi on puhelin!

Tää oli taas tämmöinen sekava päivitys, mutta halusin vaan kertoa teille, että tuli hyvä mieli ja että silmistä näkee paljon 😊

4 kommenttia:

  1. Mikäs sen Tytön poikaystävä sit on? kurrrnauuuu =)
    Tapasin pari kesää sit naisen jolla oli täsmälleen samanlaiset silmät kuin itsellä jolloin hänen silmänsä olivat kuin omiin olisi katsonut, jokseenkin hämmentävää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttö on oikeastaan jo "vanha rouva", tarkkaa ikää ei edes tiedetä, sillä se on kuulemma kahteen kertaan huonolta kohtelulta (mrrrr) pelastettu kisu. Siksi Poika on jo viikossa ehtinyt sen hemmotella niin, ettei varmaan koskaan enää luovu siitä, ennen kuin on ihan pakko <3

      Silmät on kyllä on mystiset.. Tuo kokemuksesi on erikoinen. Omalle kohdalleni on osunut vain erilaisia silmiä tai sitten en itskeään ole aina katsonut muita silmiin, vaikka niin yritän.

      Poista
  2. Lapsuudesta muistan erään lähikaupan kassan. Hän oli opetellut kiekaisemaan kuin kukko "kitooos!" Ääni oli asiakaspalveluäni, mutta silmät oli vihaiset. Tai sitten surulliset. Ei varmaankaan olisi tykännyt olla kassana, mutta oli opetellut tuon kiekaisun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih. Se oli varmaan jotain sukua sille yhdelle nuorelle neidille joka oli naapurivirastossa töissä samaan aikaan, kun itse oli kesän töissä naapurissa. Ko. virastoon kun soitti hän vastasi: "......toimisto, Kääääääki" - ja jos ei tiennyt varautua vastaukseen, niin ihan varmasti lirasti housuun.

      Poista