maanantai 2. tammikuuta 2017

Arki koittaa - hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Uusi vuosi on alkanut leppoisasti, toivottavasti teilläkin!

Eilen aamulla nukuttiin pitkään, kuuntelin Tasavallan presidentin uuden vuoden puheen (olipa muuten mukava kuunnella puhujaa, joka puhui SELKEÄSTI, jonka lauseista ei tarvinnut arvata puolia) ja katselin lopun toisesta Niskavuori-elokuvasta ja kolmannen kokonaan.

Loppupäivä on mennni lukiessa blogeja ja tehdessä käsitöitä. Ja tietysti nukkuessa päikkärit. Niin pitkään ei varmaan voi aamulla nukkuakaan, etteikö voisi jossain välissä ottaa edes pikkupäikkärit, vai mitä?

Työkokeilu päättyi perjantaina ja eilisestä alkaen olen taas ollut työtön. Sairaslomani jatkui heti edellisen perään, eli edellinen päättyi viime vuoden viimeiseen päivään ja uusi alkoi heti eilisestä.

Nyt on taas aikaa tehdä käsitöitä 😊 - kaikenlaisia suunnitelmia on pää täynnä ja jotain on jo valmiinakin. Syksyn SNY-kierrokselta saamani paperinaru on työn alla, viimeisestä paketista tulleesta Karismasta on jo pientä valmistakin, viimeistelyä vaille vain. Hauska sattuma muuten: etsin eilen lankalaatikostani lankaa ja kappas vain, sieltä löytyi samanväristä punaista Dropsin Karismaa, mitä Mimmukka lähetti viimeisessä pakettissaan 😊

Auts,  olenpas......ANTEEKSI!

Possumunkin ja Osakaisen, nyttemmin Repuna tunnettavan kirjapaketit ovat saapuneet perille! Isokiitos heille!
Possumunkki lähetti "kirjallisen" laihialaiskaskuja; "Ei makiaa mahan täyreltä". Sen kanssa olen hihitellyt laihialaiseen tapaan säästeliäästi 😝
Toinen kirja on Haruki Murakamin romaani 1Q84, ihan uusi ja outo tuttavuus mulle ja siksi sen valitsinkin. Romaani on julkaistu Japanissa kolmessa osassa, mutta saamani kirja sisältää nuo kaikki kolme osaa - joten lukemista riittää! Ja kun minä olen romaanin lukenut, niin pistän sen kiertoon Pojalle, joka on - kuten kaikki jo tiedätte, kovin kiinnostunut kaikesta Japaniin liittyvästä. Hän jo kiinnostui kirjasta, kun kerroin, että tuo on mulle tulossa.

Tuosta kirjapaketista muuten tuli mieleen: pitäisiköhän laittaa Postiin palautetta? Oli nimittäin aika hilkulla, ettei jäänyt paketti saamatta.
Minä kun olen toisesta päästä vähän lyhyt, yläpäästä nimittäin. Alapäästä olen kyllä ihan sopivan mittainen, jalat kyllä ylettää maahan asti, mutta ylähyllyille ylettymisen kanssa on ongelmia.... Onneksi AM on pitkä mies ja auttaa, mutta kun ei se ole aina mukana ja nytkin tehtiin työnjako; minä menen hakemaan pakettini ja hän menee aloittelemaan ostosten tekoa kaupan puolelle.

Ja kuinkas ollakaan, paketti oli tällä kertaa automaatin YLIMMÄSSÄ lokerossa! Jos se ei olisi ollut ihan siinä lokeron "oven suussa" ja sen mallinen kuin oli, niin en olisi sitä kyllä sieltä saanut, ei olisi pituus riittänyt. Eikä ollut lähellä ketään, kuka olisi auttanut.

Että pitäisikö pakettiautomaatteihin lähetettäviin paketteihin laittaa myös vastaanottajan pituus, esim. alle 165 cm, alle 160 cm jne. Silloin jakaja tietäisi millä korkeudella oleviin lokeroihin niitä paketteja jakaa, niin että saaja varmasti ylettyy ottamaan pakettinsa.




14 kommenttia:

  1. Ehdottomasti laita palautetta postille, voivat järjestää rappuset kiipeämistä varten tms. Muistathan liikkua ulkonakin käsitöiden lomassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuhiljaa on lähdettävä liikkeelle, että saa tämän selänkin taas kuntoon. Selkä vihoittelee jostain syystä ja liikunta lienee tällä haavaa ainoa parannuskeino.

      Poista
  2. Mulla on vähän sama ongelma tuon pituuden kanssa. Joskus kaupassa ylähyllyltä saa ihmetellä, että ostanko vai enkö osta, kun en ylety. Lainaan sitten suvereenisti naapurin emäntien pidempiä miehiä ja tähän saakka ihan sulassa sovussakin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu - mä lainailen kanssa vieraita miehiä jos ei oma satu olemaan mukana tai saatavilla tai ei henkilökuntaa ole lähellä.

      Oi voi, tuli tuosta mieleen miten hämmensin yhden työharjoittelijaressukan, tytön kylläkin, silloin neljä vuotta sitten kun olin juuri päässyt sairaalasta, enkä voinut katsella ylös- enkä alaspäin. Piti saada uudet rintaliivit ja pyysin häneltä apua. "Kun en minä oikein, en minä, kun olen täällä vaan.."
      Päästin hänet tilanteesta sillä, että pyysin häntä katsomaan vain, löytyisikö kummastakaan suunnasta tiettyä kokoa, ei tarvitse auttaa sen enempää :D
      Kauhea "täti" kiusaamassa lapsia....

      Poista
  3. Hih tiedän tuon tunteen, pakettiautomaatilla:) olen käyttänyt kalastukseen apuna mm ostamaani tuorettakurkkua, yhden kerran jonossa hermostunutta pitkähköjä rouvaa ja kettu ketale vuodatuksen lukuisten pumppujen ja temppujen jälkeen saanut apua pitkältä komealta hyvältä tuoksuvalta mieheltä ( omani tuli poikien kanssa katsomaan mikä kestää vaimolla...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih...näen mielessäni nuo sun yrityksesi saada pakettia sieltä ylälokerosta :D
      Ja pelkään jo seuraavaa kertaa, kun mulle mahdollisesti lähetetty paketti on siellä ylälokeron peränurkassa....
      Taidan laittaa sen palautteen menemään ja kaikille tutuille tiedoksi, "mun paketit noin puoleen väliin lokerikkoa, kiitos" :D :D Ihan vaan siltä varalta, että jos joku vielä joskus mulle paketin lähettää :) Siis muutenhan toi pakettiautomaatti on mitä parhain keksintö!

      Poista
  4. En ole näköjään yksin kanantaluttajan pituinen. Sama taktiikka mulla on kaupassa; jos mahdollista, katson apuriksi nuoren komian miehen. Monissa juhlapaikoissa on muuten tuolit aika korkeita. Kun istun niissä, tulee tyttömäinen olo. Saapi jalkoja heilutella, kun eivät lattiaan uletu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos illan nauruista :D Tuo kanantaluttaja on aivan loistava vertaus :D Naurettiin sille AM:n kanssa vedet silmissä, sanoi käyttävänsä tuota nimitystä jatkossa myös muhun.

      Sen lisäksi, että nimittelee mua "madonpaijaajaksi" - mikä tulee kylläkin siitä, kun nostelen aina kaikki kastemadot asfaltilta takaisin nurmikolle. Sillä ei siis ole mitään tekemistä pituuteni kanssa.

      Ja nuo tuolit. Silloin tällöin kun käyn ravintolassa ja istutaan esim. baaritiskillä tai jossain muussa korkeassa pöydässä, jossa on korkeat tuolit... Mua niin nolottaa kun mä en meinaa päästä istumaan niille tuoleilla - eikä kukaan jaksa nostaa mua, kun painoa on kertynyt kuitenkin ihan kiitettävästi :D Äherrän ja pungerran siinä sitten naama punaisena ja yritän olla kaatamatta sitä pöytää, joka yleensä on hutera kuin mikä..baaritiskit on onneksi tukevia :D

      Poista
  5. Hyvä idea pituusrajat pakettiautomaateille. Tai keittiöjakkara avuksi pakettiautomaateille. Läheskään kaikki ei kyllä syystä tai toisesta, itseni mukaalukien, pysty kiipeämään jakkaralle. Joten huono idea. Pitänee siis tyytyä pitkiin, komeisiin ja hyväntuoksuisiin miehiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli lisää henkilökuntaa Postille :) Komeita, pitkiä, nuoria ja hyväntuoksuisia miehiä avustajiksi pakettiautomaatille.

      Poista
  6. Minä olen mielestäni pitkä ihminen (ja oikeastikin olen ikäluokassani reippaasti keskitasoa pitempi) mutta silti olin hätää kärsimässä, kun yritin Prismassa onkia valkoista Nallea (ystävänpäiväsukkiin piti ostaa) ylimmän lokeron takanurkasta. Onneksi löysin viereisestä hyllystä jonkin pitkän harjanvarren.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Langat on marketeissa yleensä vielä sellaisissa korihyllyissä tai vastaavissa - ja jos pitää saada kerä sieltä ylimmästä takanurkasta, niin pulassa ollaan, me lyhyet. Ei toisaalta auta vaikka olis etureunassakin, jos kerä on se viimeinen, kun ei käsi ylety sen reunan yli, ainakaan ilman, että ranne on mustelmilla.

      Poista
  7. Itse olen joskus kyläkaupassani hekenut myytävän harjan harjahyllystä käsiini ja sen varrella heilutellut jäätyneitä glut.leipäpaketteja, tässä vaiheessa yleensä löytyy jo myyjistäkin apua, heh. Mulla ei toki oo ongelmia yläpäänkään kanssa, aina on ovi auennut ylhäältä saakka. Toki tunnustan, että jos täällä olisi pakettiautomaatteja, niin lirissä olisin varmaan minäkin. Vuosi näyttää alkavan isossa flunssassa ja eilen kaaduin häntäluunikin, joulukuun alun ruvet polvissakaan ole vielä parantuneet. Äitini haudataan lauantaina, että pakko olisi tulla edes jollain lailla kuntoon. Mutta näillä eväillä mennään, eteenpäin elävän mieli, sanoi mummo lumessa vai kukas se olikaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta muuten - yksi viheliäinen on kauppojen pakastealtaat ja se viimeinen marjapussi siellä peräseinässä! Sitä sitten koukit ja pelkäät, että putoat sinne pakastealtaaseen ja jäät takamus ja jalat ulkopuolelle keikkumaan!
      Siinä on yksi syy, miksi roskia viedessä pistän aina ensimmäisenä avaimet taskuun, ennen kuin avaan ensimmäistäkään roska-astiaa (meillä on roska-astiat lukkojen takana, ettei vaan kukaan varasta taloyhtiön roskia...) Olis nimittäin kamalaa, jos avaimet tippuis roska-astiaan ja niitä pitäis sieltä syvästä laatikosta ruveta etsimään....

      Mä tunnen sun kipusi häntäluussani - se on kamala, olen omani satuttanut niin monta kertaa, että jo pelkkä ajatuskin tekee pahaa. Flunssa olen yrittänyt vältellä viimeiseen asti, toivottavasti se pysyy meiltä pois - eihän se tartu puhelimitse? A-noppi -parka sitä paraikaa potee ja juuri puhui AM:n kanssa.

      Voimia sulle lauantaille, koeta jaksaa sen raskaudesta huolimatta.

      Poista