maanantai 14. maaliskuuta 2016

Tarina Pienestä Paperinenäliinasta

Selasin tuossa Facebookia, omia vanhoja päivityksiäni, ja törmäsin siellä tarinaan, joka kertoi pienestä paperinenäliinasta. En ainakaan löytänyt täältä päivitystä, jossa olisin kertonut tarinaa teille, joten kerron sen nyt.

Pienen Paperinenäliinan tarina

Heinäkuussa 2012 Paperinenäliina joutui sairaalaan ja - katosi! 
Sitä ei löytynyt mistään, vaikka sitä moni etsi. 
Se oli ollut sinisen fleecetakin taskussa, takin joka oli kadonnut, haihtunut kuin savuna ilmaan. 
Kesällä 2013 kyseisestä sairaalasta soitettiin ja kerrottiin takin omistajalle, että 
"Kun te olette olleet täällä meidän sairaalassa ja teidän vaatteenne ovat täällä meillä". 
Takin omistaja mietti kuumeisesti, että mitä merkillistä, olen ollut siellä sairaalassa montakin kertaa, mutta en kertaakaan ole lähtenyt sieltä alasti kotiin. 
 "Tuletteko te hakemaan nämä vaatteet pois?" -Tulen kyllä, kiitos. 

Takki pääsi kotiin, pesukoneeseen ja vaatekomeroon.
Kylmänä lokakuisena päivänä vuonna 2015 Paperinenäliina löytyi pienen pieninä murusina, kolme  vuotta katoamisestaan, kaksi vuotta kotiin paluunsa jälkeen, pestynä, takin taskusta. 

Voitte vain kuvitella, kuinka iloisia me kaikki kolme; Paperinenäliina, takki ja minä olimme jälleennäkemisestä...


Laitoin hiljaa taskun vetoketjun kiinni, ja keitin teetä...

Mukavaa maanantai-iltaa ystävät - kevät tulee kohisten ☺❁☺❁





14 kommenttia:

  1. On ollut takilla ja paperinenäliinalla turvaa toisistaan, kun olivat suuressa sairaalassa odottamassa kotiin pääsyä. Hyvä on reissussa rähjääntyneen päästä pesulle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä; Iso Takki piti huolta Pienestä Paperinenäliinasta ja reissusta rähjääntyneinä pääsivät molemmat pesulle... Onneksi tasku oli kiinni :) Takki on nytkin päälläni ja aina välillä avaan taskun..ja laitan sen hiljakseen takaisin kiinni :) Olen ajatellut, että kun se on ollut Pienen Paperinenäliinan koti jo näin kauan, niin olkoon edelleenkin, Takki on ihan vain kotitakkina.

      Poista
  2. Mukava tarina. Hyvä, että pieni paperinenäliina saa olla rauhassa veroketjun takana ;). Liekö minusta on tullut niin pihi, että olen muutaman kerran pessyt talouspaperipalan taskussa. Ne on vähän sitkeämpää tekoa kiin pieni paperinenäliinä, ne voisi melkein käyttää uudestaan :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienellä Paperinenäliinalla on oma koti vetoketjutaskun takana :)
      Ja totta, talouspaperit on sitkeämpiä, samoin servetit, ne paksummat. Nekin voi pestä ainakin kertaalleen ;)

      Poista
  3. Ihanaa, että Pieni Paperinenäliina saa olla turvassa onnellisena. Antaa uskoa elämään, kun kuulen tarinoita, joissa on onnellinen loppu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Niin, kaikilla Paperinenäliinoilla ei valitettavasti ole näin onnellista loppua. Niiden kanssa joutuu tekemään erilaisia temppuja, että ne saa koottua yhteen; keräämään pesukoneesta murusia, tyhjentämään nukkasihdin, käyttämään pyykit kuivausrummussa joskus parikin kertaa - ja keräilemään hitusia kylpyhuoneen lattialta. Nenäliina parat. Ja joutuvat vielä kuuntelemaan rumia sanojakin...

      Mutta tämä tarina päättyi onnellisesti ☺

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Eikö? En voinut vastustaa sitä, kun se vielä on vihreää teetä! Jos se olisi ollut mustaa teetä, olisin voinut jättääkin sen sinne kauppaan, mutta siinä osui kaikki osaset kohdalleen :D

      Poista
  5. Olisipa mukava kuulla, millaisia seikkaluita Pieni paperinenäliina ja Iso takki olivat kokeneet 'kadonneina vuosinaan' :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla niin hurjia seikkailuita, etteivät uskalla kertoa, edes minulle :)
      Sen verran tiedän, että kaverinaan heillä oli punaiset caprit ja yhdet sandaalit.

      Poista
  6. Voi Pientä Paperinenäliinaa, ihan tuli kyynel silmiin kun oli niin ihana tarina! (En kyllä aio kuivata sitä paperinenäliinalla, koska kuka tietää miitä sille vielä tapahtuu?) Ihanaa, että löysitte toisenne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paperinenäliinat on aika herkkiä - mutta myös lujia, kun löytävät oikean ystävän tai tukijan :)
      Ihan kuin me ihmisetkin, vai mitä?

      Poista