perjantai 26. helmikuuta 2016

Neulontajoogaohje Salaiselta Neuleystävältä

Sain tänään ensimmäisen yhteydenoton Salaiselta Neuleystävältäni. Ohjeet Neulontajoogaan.
Ja olihan sitä pakko tietenkin kokeillakin heti - ja kyllä, sillä on selvästikin rentouttava ja puhdistava vaikutus - niin kuin kortissa/ohjeessa luvataan.

Salaiselle ystävälleni kiitos ihanasta kortista ja terveiset: muistamisesi varmasti piristävät tulossa olevaa kevättä, siitä ei ole epäilystäkään! Odotan jo nyt jännityksellä postipoikaa ja postiluukun kolahdusta - "kuin lapsi joulua"!



Suosittelen neulontajoogaa muillekin :D

Tulipa virkattua

Nyt on taas olleet puikot käsissä, kun oon kutonut pyydettyjä sukkia - ne vain pitäisi nyt saada valmiiksi ennen kuin talvi loppuu :) Ja paljon muutakin pitäisi saada tehtyä, tässähän taitaa kohta tulla kiire ja hoppu.

No, joka tapauksessa. Esittelin teille tammikuussa virkkaamani pienen liinan. Lähetin sen lahjaksi Ystävälle.
Silloin tuntui, että nyt on saatava kokeilla lisää virkkaamista ja kun lehdestä löytyi uusi ohje jota kokeilla ja kotoa löytyi sopivia lankoja niin minähän kokeilin. Langoista syntyi tämmöiset lasinaluset, jotka lähetin myös eteenpäin; nämä löysivät uuden kodin Marjaanan Majasta:





keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Uusi rannerengas

Tilasin itselleni uuden - tai oikeastaan useammankin- rannerenkaan. Kaksi limenvihreää ja yhden mustan. Kaikissa on sama teksti. Kaikki sopivat paremmin tuon aktiivisuusrannekkeeni kanssa. Otin heti käyttöön toisen limenvihreistä. Se on aika hieno vai mitä:


Kysehän on siis tietenkin uudesta Epilepsia -rannekkeesta. Se näkyy paremmin kuin vanha hopeinen ranneketjuni, joka tahtoi jäädä tuon aktiivisuusrannekkeen alle ja jossa tekstikin oli kovin pienellä. Tuota tekstiä ei voi olla näkemättä.  Ja se on kahteen kertaan, eli varmasti näkyy. KUKAAN ei voi sanoa, ettei löytänyt ranneketta ranteestani. Jos ei ole löytänyt ei ole edes yrittänyt etsiä.

Nuo kolme ranneketta Epilepsiliitosta tilattuna ei olleet edes kalliita, yhteensä 10 euroa! Se on pieni raha, jos saan kohtauksen kaupungilla ja auttaja osaa hätäkeskukseen soittaessaan kertoa, että mulla on ranteessani tällainen, voisiko kyse olla epilepsiakohtauksesta. Etten olekaan juovuksissa....




tiistai 16. helmikuuta 2016

Sukkia siellä, sukkia täällä

Sukkia sukkien päällä. Suuri huijaus?  No ei nyt niin suuri, mutta ainoastaan alimmaiset, suurimmat sukat on päätelty ;) Kahdet pienemmät on "muka-päätelty" - ihan vain tätä kuvaa varten. Tunnustan.

Mutta koska olin viemässä postiin muutakin postia, halusin saada nuo mustat sukat samaan nippuun, enkä halunnut kuvata niitä yksistään, päätin tehdä tämmöisen pienen huijauksen.


Mustat sukat siis lähtivät lämmittämään aikuisen miehen jalkoja - vaikkei tuolta pienten sukkien alta oikeaaa kokoa näykään :)
Kahdet pienet sukat sen sijaan. Niissä on pitkät varret; serkku kysyi tekisinkö Pojan pikkuserkuille PITKÄvartiset villasukat - kaikki muut kun tuppaavat tekemään ihan vaan nilkkasukkia ja kuinkas sitten käykään. Ja minähän teen. Ja tytöt kun ovat sellaisia rimppakinttuja niin nuo kyllä riittävät :D
Isot sukat on Novitan Seiska Veikkaa ja pienet Novitan Nalle Aloe Veraa.
Yhdet vielä pitäisi tehdä - ovat jo puikoilla ja vuorottelevat itselleni tulevien sukkien kanssa.

Olin tässä taannoin tädillä maailmaa parantamassa ja käytiin viettämässä yksi iltapäivä serkullani. Mulla oli sukankudin mukana - niin kuin nykyään aina. Toinen sukka valmiina, eikä toisestakaan paljon puuttunut. Serkku ihastui lankaan, sovitti sukkaa joka oli just eikä melkein sopiva ja lupasin, että jos häneltä vaan löytyy virkuukoukku tai parsinneula, niin sukkapari on hänen; toinen sukka kyllä ehtii valmiiksi iltapäivän aikana. Ennen emme lähde pois... :D Ja hyvin valmistui aikataulussa, "vävypoika" kun lupasi heittää meidät kotiin  samalla kun lähti harrastuksiinsa.

Tämmöinen tuli siitä sukasta - parikin oli tallessa ainakin vielä laskiaisena ;)

Lankana Novitan Nallea.


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Kiitos Perheestä ja Ystävistä ❤

❤ ❤ ❤

Kiitos Perheestä ja Ystävistä - Ystävistä ja Perheestä. Ilman teitä en olisi minä. Paljon olen saanut Ystäviä täältä blogimaailmasta -kiitos teille ❤ Teidän kanssanne on hauska "rupatella" ja vaihtaa mielipiteitä ja te olette muistaneet ihanin yllätyksin. Niin kuin nyt Osakainen ihanalla ystävänpäiväkortilla sillä aikaa kun olin poissa:



Ja Ystävä, jota kävin tapaamassa Isolla Kirkolla keskiviikkona. Meidän tapaamisemme meinasi saada jo vähän koomisia piirteitä, johtuen siitä, että mun puhelimessa oli niin vähän virtaa, että pidin sen pois päältä ja kurkkailin sitä vaan silloin tällöin. Hän yritti laittaa mulle viestiä, ettei pääsisikään tapaamiseen, ja pyysi laittamaan viestiä jos saan hänen viestinsä ajoissa - luulin laittavani vastauksen ajoissa, mutta eipä se ehtinytkään :)  Ja hän reppana "juoksee tukka putkella" sovittuun paikkaan - minä kun en osaa kulkea Isolla Kirkolla rautatieasemaa pidemmälle....

Ja siitä huolimatta sain häneltä ihania lahjoja/tuliaisia:

Joudun opettelemaan leipomisen jalon taidon uudestaan...iik...



"Kuppi teetä ja villasukat auttavat aina" 

KIITOS TEISTÄ KAIKISTA JA HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ ❤❤❤❤❤

lauantai 13. helmikuuta 2016

Taas sattuu ja tapahtuu... kun ei osaa olla hiljaa :)

Kävin siis menneellä viikolla Isolla Kirkolla. Nykyään aina vähän jännittää toi yksin junalla matkustaminen, tuon Riesan takia. Siksi on mukana aina käsityö, joku semmoinen mihin ei tarvi "aivoja"  (AM sanoi, että mulla on vähän niin kuin koti jossa on valot vain lastenhuoneessa ja muissa huoneissa vain välillä välähtää ;D... en loukkaantunut siitä, olen oikeastaan samaa mieltä :D)

No, mulla oli siis mukana sukankudinja sen valmistuminen meni niin tiukalle, että sain sen pääteltyä juuri ennen toiseksi viimeistä asemaa ennen pois jäämistä. Siltä asemalta tuli junaan nuori mies, joka tuli istumaan samalle penkkiriville kanssani ja kaivoi laukustaan koulukirjansa: Finnairin oppikirjat!

Minähän en ole mitenkään utelias - pois se minusta! - mutta mihinkäs minä silmäni olisin laittanut, kun siitä välistämme keräilin tavaroitani laukkuuni.. Hän selaili kirjaansa ja miten silmiini osuikaan kirjastani Anssi Kukkonen.
Äitirakas nimen varmaan muistaa :)

Siinä vaiheessa en enää voinut pitää suutani kiinni, vaan pyysin anteeksi häiritsemistäni ja kysyin nuorelta mieheltä keskustelun avaamiseksi fiksusti: "Taidat opiskella lentokapteeniksi?" :D  Vastapäätä istunut vanhempi rouva vilkaisi mua vähän sen näköisenä, että oletkos ihan sekopää....
Mutta nuori mies oli kohtelias ja ryhtyi keskusteluun kanssani: kerroin, että nimi Kukkonen kirjasssa pisti silmääni - siksi, että hän oli kapteenina koneessa jolla lensimme lokakuussa Lontoosta Helsinkiin uudella Airbus A350:lla!
Ja kerroin hänelle tietysti minkälainen tuo kyseinen kone oli ollut - konehan lentää nykyään vain (?) Aasian lentoja.


Siinä se on, Helsinki-Vantaalla, lasin läpi kuvattuna, siksi vähän  epäselvä. 
Pahoittelin vielä häiritsemistäni, nuori mies jatkoi matkaansa junan päätepisteeseen kun mä jäin pois. Mutta kyllä mä itsekseni hymyilin, kun jäin junasta pois - kaikkea sitä tuleekin tehtyä.

Ujo, arka ja hiljainen hämäläinen...Jokos uskotte?


Niin ja se Anssi Kukkonen. Koneeseen mennessä oli jo hiukan..hmm... kumma tunne ennen kuin nähtiin lentoemäntiä/stuerttia, kun stuertin ääni oli kovin tuttu: ihan kuin se MTV3:n Kympin uutisten loppukevennysten toimittaja..se.. se.. Mika Tommola...tiedäthän.. Ja sitten kun pääset ovelle niin sehän se :D Toivotti hymyillen tervetulleeksi ja ohjasi oikealle paikalle. Hämmentävää.
Sitten istut paikallasi, istuinvyö kiinnitettynä ja lentokapteeni kuuluttaa "..tänään kapteeninanne on Anssi Kukkonen ja perämiehenä..jne"  Katsottiin Äitirakkaan kanssa toisiamme ja hyvä ettei revetty huutonauruun :D :D  Ihan sama kuin olisi kuulutttanut "..kapteeninanne Kaj Kunnas..."  Siis eihän ihminen nimelleen mitään voi, yhtä hyvä nimi hänelle on kuin minullakin, ei siinä mitään, mutta väsyneenä olisi naurattanut sekin, jos hänen nimensä olisi ollut esim. sama kuin isäni nimi - joka on ihan yhtä tavallinen suomalainen nimi!

Kaikki varmaan kuitenkin tiedätte kuka on Anssi Kukkonen?

perjantai 12. helmikuuta 2016

Asiakaspalvelusta :)

Marjaana Majassaan kirjoitti asiakaspalvelusta, kun oli saanut huonoa asiakaspalvelua. Sitä saa nykyään harmittavan usein, se on totta. Tai jos saakin hyvää asiakaspalvelua, niin lopputulos on sitten kuitenkin kuraa - sekin on tullut todistettua viime aikoina.

Mutta jottei kaikkia asiakaspalvelijoita ihan lytättäisi, niin kirjastontädeiltä saamani hyvän asiakaspalvelun lisäksi tässä muutamia viime aikojen hyviä asiakaspalvelutilanteita :D

Asiakaspalvelutapahtuma 1 - VR:n lipunmyynti, paljon parjattu
Menin ostamaan lipun paljon parjatusta lipunmyynnistä, Isolle Kirkolle. Lipunmyyjä sanoi pleksin takaa "Oi kun sulla  on hyvän tuoksuista hajuvettä, tosi ihanaa". Menin hetkeksi hämilleni, kiitin sitten, olinhan kotoa lähtiessäni suihkauttanut AM:ltä joululahjaksi saamaani hajuvettä. Naurahdin kyllä perään, että tuoksuun sekoittuu varmasti myös aika vahva savuaromi, sillä takkini "tuoksuu" ainakin omaan nenään vahvasti savulle, olin ollut sunnuntaina samalla takilla nuotiolla paistamassa makkaraa. Hän oli kyllä vahvasti sitä mieltä, että hajuveteni tuoksui hyvälle, joten uskottava se oli - tovin nauroimme hajuveteni "savuaromille"

Asiakaspalvelutapahtuma 2 - VR:n lipunmyynti junassa, paljon parjatut konduktöörit
Olin tulossa Isolta Kirkolta kotiin ja aikomus oli ostaa lippu junasta. Vieressäni istui 5-vuotias tyttö ja äitinsä vastapäätä. Tytöstä ei tietenkään maksua mennyt, mutta konduktööri antoi hänelle Muumi-lipun. Minä tietysti kysyin, että pääsisinkö minäkin kotiin Muumi-lipulla. No tottahan toki, mutta hinta olisi 100 euroa. Peruin "tilauksen" ja sanoin sitten ostavani ihan tavallisen lipun, kiitos vain, se kun olisi halvempi. Konduktööri kuitenkin sanoi, että saisin semmoisen Muumi-lipun, jos minulla olisi joku,kenelle voisin ja haluaisin sen antaa. No tottahan toki - lupasin lähettää sen Englantiin asti :) Niinpä lompakossani on nyt yksi VR:n Muumi-lippu.

Asiakaspalvelutapahtuma 3 - Bussi nro jotain Isolla Kirkolla
Bussi oli juuri lähdössä pysäkiltä kun kolmen hengen porukalla näimme sen. Otimme muutaman juoksuaskeleen, mutta se ehti sulkea ovensa, joten luovutimme saman tien, ajattelimme, että se lähtee. Yleensä kai bussikuski ei siinä vaiheessa enää katso kuin vasemmasta peilistä, miten pääsee sujuvasti muun liikenteen joukkoon, mutta tämä kuskipa katsoi vielä oikeastakin peilistä, näki meidät ja jäi odottamaan! Niinpä meidän ei tarvinnutkaan odottaa seuraavaa bussia.


tiistai 9. helmikuuta 2016

Salainen neuleystävä 2016

Koska niin kovasti painostin Possu Munkkia osallistumaan Salainen Neuleystävä 2016 -kierrokselle, niin olihan mun itsenikin sinne ilmottauduttava :)

Eli ilmottautuminen on tehty ohjeitten ja sääntöjen mukaisesti ja nyt odottelen sitten mitä pitää tehdä..


http://salainenneuleystava.blogspot.fi/

SNY Kevät 2016

Mä en osannut tehdä tuohon kuvaan linkkiä, mutta linkki Salaisen neuleystävän sivulle on tuossa yläpuolella.

Reenaan sitä sitten myöhemmin, nyt meen nukkumaan :)

Hyvää yötä, kauniita unia ja oman kullan kuvia.  Tai Hyvää yötä, kirpuille työtä.

Saatte itse valita ;)

lauantai 6. helmikuuta 2016

Huomenna yhdessä lumille!

Huomenna, 6.2., Saamelaisten kansallispäivänä, vietetään Suomen Ladun latuyhdistysten valtakunnallista Yhdessä hiihtäen -päivää yli sadan maksuttoman tapahtuman voimin eri puolilla Suomea.

Meillä se on jo kolmannen kerran nimeltään Yhdessä lumille -tapahtuma, jossa toki on mahdollisuus hiihtää - sen mukaan onko meillä lunta ja saadaanko ladut tehtyä. Pystytetään kota, jossa on myynnissä nuotiomakkaraa ja nokipannukahvia, lisäksi on hevosajelua, tarkoitus on myös rakentaa pulkkamäki. Kaikki riippuu tietysti lumitilanteesta ja kelistä muutenkin. 
Tällä hetkellä mittari näyttää pakkasta, -5 astetta. Toivotaan, että keli pysyy hyvänä.


Äitirakas laski mäkeä niin, että pipo vaan jäi hangelle... tämä kuva on jo vuodelta...2009

Ja toivotaan, että se on hyvä vielä sunnuntainakin, että meteorologit on väärässä ennustaessaan tänne päin vesisadetta. Onneksi "enola" (entinen mummola) on muutaman kymmenen kilometriä pohjoisemmassa ;) 


Siitäs saat - ja siitä...
Voi apua... mitä mä meninkään tekemään..... apuaaa....


Huh! Kömpiihän se sieltä sentään jotenkin ylös *helpotuksen huokaus*  LUPAAN OLLA KILTTI TÄSTEDES....



OIKEASTAAN TÄHÄN KUVASARJAAN KUULUU VIELÄ YKSI KUVA, MUTTA JÄTIN SEN POIS, HERKEMPIÄ KATSOJIA SÄÄSTÄÄKSENI :D  
Minä pylly pystyssä ei oo herkempien katsottavaa... ;) Näin hurjaa menoa meillä vuonna....2009... hurja vuosi näköjään silloin... huh huh.. 


Ja toivottavasti ennustettu sadekeli ei pidä paikkaansa vielä laskiaistiistainakaan :D


PS. 
Meidän omassa laskiaisriehassa on kokeiltu "yhdessä hiihtämistä" jo monta monta vuotta sitten. Varusteiden tuotekehittelyssä meillä vaan olisi ollut vähän kehittämisen varaa ja laji jäi sitten siihen, kehitimme muita lajeja :D  
Minä "hassuine hattuineni" olen tuo takimmainen.... Olen yleensäkin se, jonka tunnistaa hassusta hatusta....hullua...

torstai 4. helmikuuta 2016

Meidän kirjasto on ihan huippukirjasto!

Meidän kirjastossa on varmasti kaupungin parhaat kirjaston hoitajat! Varmaan samanlainen on Marjaana :)

Olen varmaan kertonut sen täällä ennenkin, mutta kerronpa uudestaan :D

Meinasin, että poikkean vaan äkkiä kaupungista tullessa kirjastossa katsomassa, olisiko siellä palautushyllyssä jotain hyvää luettavaa, en välttämättä nyt jaksaisi sen kummemmin etsiä mitään, kunhan nyt vaan äkkiä katson jotain ja sitten äkkiä kotiin syömään.

Mutta sitten. Paikalla olikin tämä entuudestaan tuttu kirjastonhoitaja - siellä on kaksi uutta viime keväänä eläkkeelle jääneiden tilalle tulleita - ja jäin kyselemään häneltä vähän, että mitenkäs nämä tulevat muutokset nyt oikein vaikuttaa mihinkin ja mitä pitää tehdä jne jne. Ja hän jaksoi taas vääntää mulle rautalankaa :D


Mulla meni kirjastossa ainakin 45 minuuttia, hän teki samalla muita töitä, kun mä lueskelin mitä muutoksia ja uudistuksia vuodenvaihde oli tuonut tullessaan.  Mm. sen, että voin saada sähköpostiin tai tekstiviestillä ilmoituksen lähestyvästä eräpäivästä. Just passeli palvelu mulle! Ja ilmoitus sähköpostiin on maksuton - otin sen kokeiluun, sillä sähköpostissa käyn päivittäin. Viisi päivää ennen eräpäivää ehdin vielä tehdä vaikka mitä. Vaikka soittaa Äitirakkaalle ja pyytää häntä hakemaan kirjat meiltä kotoa ja palauttamaan ne. Jookos, Äitirakas? ;)

Kotimatkalla törmäsin koiraa ulkoiluttavaan naapuriin, enkä meinannut tuntea häntä, kun oli pipo päässä ja talvivaatteet päällä, sai oikein kahteen kertaan mua moikata - vähän nolottaa...no olin kyllä ajatuksissanikin, kun mietin tota meidän kirjastoa.
Hänellä on valkoinen, pieni pörröinen koira - mutta miten siinä meidän "hösöttäessä" hän totesi siitä "niin kun mulla on tää punainen koirakin mukana". Punainen koira :D :D
Johtui kuulemma siitä kun katseli mun punaista olkalaukkua..

Mutta tästä törmäyksestä "punaiseen koiraan" oli seurauksena se, että jäimme juttelemaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa; hänkin tykkää tehdä käsitöitä ja muutenkin ajatukset ja jutut osuu yksiin. Se huomattiin jo kesällä tuossa pihalla. Luulen, että hänestä saan vielä uuden ystävän tästä ihan lähipiiristä; lenkki- ja käsityöystävän ja muutenkin. Voi että olen iloinen \o/

Ja kotona odotti AM:n tekemä kala-katkarapukeitto. Nam.

Ja aamulla odottaaa hammaslääkäri. Sekin menettelee, kun hammaslääkäri on helläkätinen hymy"poika" :)

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

"Minun ystäväni on kuin villasukka...

...joka talvella lämmittää. Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään."



Postipoika tipautti tänään Tieteen Kuvalehden mukana pienen pienen villasukan


Possu Munkki oli laittanut postiin Ystävänpäivä kortin hyvissä ajoin. Kortissa luki vielä näin 
"Ystävä voi olla kuin Possun neuloma villasukka - virheitä täynnä mutta lämmittää silti" 
Ihana <3 <3 - kiitos Possu Munkki