sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Välillä käsitöitä - täähän on olevinaan käsityöblogi ☺

Piti tehdä näistä käsitöistä päivitys jo viime vuoden puolella, vuoden viimeinen päivitys, mutta jumituinkin naamakirjan ihmeelliseen maailmaan; siellä kun on jos jonkinlaisia tapahtumia (ja ryhmiä) mihin voi liittyä. Oikein naurattaa; syö, juo, älä syö, älä juo, heitä voltti kerran päivässä jne jne.

Niistä käsitöistä. Ristipistoja ei oo oikein valmistunut, yksi pöllötyö tuossa odottaa jälkipistoja eli on melkein valmis. Yhden pienen lehmäpistelyn sain valmiiksi ja tein siitä AM:n kanssa vauhdilla kortin jonka vein ystävälleni J:lle Helsinkiin, mutta se unohtui kaikessa kiireessä kuvata. Tämä lumiukkokortti lähti puolestaan ystävälleni S:lle, yhdessä näiden sydänsukkien kanssa. Itse asiassa sukkien kanssa kävi niin, että S näki sukat aiemmassa postauksessa mainitulla joululaulureissulla, tykästyi niihin kun ne oli niin pehmeät ja kysyi kenelle ne on menossa. Vastasin, että "sulle, jos ovat sopivat ja odotat, että päättelen loppuun." ☺ Sovitus, pikainen päättely ja sukat olivat löytäneet kodin. Nämä sukat olivat vielä sellaiset, että olivat jääneet "keskeneräisten" laatikkoon, jossa muhivat sellaisen kolme vuotta. Nyt syksyllä otin laatikon ja selvitin sen ja päätin tehdä kaikki keskeneräiset valmiiksi. Nämä siis yhdet niistä.

Alla olevat lapaset tein isotädille joululahjaksi, täti taitaa olla jo liki 90 vuotta. Olin itse kyläilemässä omalla tädilläni, kun oli taas kokous isolla kirkolla - nyt ei kokous kestänyt viittä tuntia niin kuin viimeksi ja nyt oli aikaa jäädä "loisimaan" tädin luo eikä ollut sen kummempia velvollisuuksia, kuin käydä tuolla isotädillä tekemässä pieni viikkosiivous ja käydä kaupassa. Varmistettiin ensin, että jaksaako hän ottaa vieraita vastaan, olisin voinut hyvin jäädä tädin luokse neulomaan siksi aikaa, mutta isotäti sanoi, että totta kai pitää tulla käymään. Olisin voinut jäädä kaupassa käynnin ajaksi hänen luokseen, mutta lähdin kuitenkin tätini mukaan - ihan vain siltä varalta, että JOS kallis ystäväni epi sattuu just silloin vierailemaan, niin ei sitten tule mitään hämminkiä. Isotäti kyllä oli sitä mieltä, että eipä me siitä välitetä, tulee jos tulee, kyllä me "tytöt" pärjätään ☺ Edellisellä kerralla siellä käydessä nimittäin  menin kuvaannollisesti nelinkontin sisään, sillä sain just oven takana kohtauksen! 
Käytiin myös katsomassa isosetääni hoitokodissa, kun ei iäkäs vaimonsa enää jaksa häntä hoitaa kotona. Käy kyllä joka päivä katsomassa, melkein koko päivän on siellä hänen seuranaan. 

Mutta huomasitteko miten parani maailma hiukkasen, kun tädin kanssa sitä parannettiin heti itsenäisyyspäivän jälkeen torstai-illasta sunnuntai-aamuun? Tosin me kyllä, tunnustan nyt tässä teille, matkustettiin sitten pummilla junalla Mäntsälään. MUTTA se ei ollut meidän vika. Mitäs eivät tulleet rahastamaan! Nii kert. Niitten vika. Ei meidän.
Nuo kämmekkäät tuossa vieressä on AM:lle. Sain taannoin entiseltä työkaverilta Prahasta kämmekkäät missä on mitäs muuta kuin pöllön kuvat. Tai voi se olla kissakin, mutta kyllä se meistä pöllöltä näyttää. Mulla on välillä neuloessa ja läppäriä käyttäessä kädet ihan jäässä, niin käytän niitä tässä, siksi ne oli tuossa käden ulottuvilla. AM kysyi, osaanko tehdä semmoisia ja tokihan nyt sellaset onnistuu. Muutamassa tunnissa ne Nalle-langasta neuloin, Nallesta on nuo isotädin lapasetkin muuten.





Ja vielä yhdet sukat. Nämä sukat lähti matkaan Kuopioon, maksuksi lähes kolmesta kilosta lankaa! Kerroin varmaan kesällä kuinka FB:n Ristipistoilijat ryhmässä silloin tuntematon ihminen kysyi, saako hän tulla katsomaan mua sairaalaan ja hän kävikin kaksi kertaa mua katsomassa - ja oli kuin vanha tuttu ☺ Nyt hän joku aika sitten kysyi, kelpaisiko mulle villalangat, hän itse kun ei voi villaa käsitellä, on allerginen sille. No toki kelpaa! Maksuksi hän ei ottanut langoista, joita lopulta sitten oli tosiaan se liki kolme kiloa (2,9 kg), muuta kuin miehelleen villasukat ja kun ei ollut mitään erityistä väritoivetta, tein sen itsellä olleista jämälangoista. Ihan ei varren raidat menneet kohdalleen, mutta se ei kuulemma haitannut mitään; sukat olivat just kuin hälle tehdyt ☺



Tämmöinen käsityöpläjäys, nyt jätän teidän rauhaan tällä erää, seuraavalla kerralla EHKÄ taas jotain muuta ☺☺

Tästä muuten tietää, että kevät on tulossa. Näin paljon perhosia pelmahti jo meille ☺☺


4 kommenttia:

  1. Voi, mulla on käänyt kutominen ihan kokonaa. Pitäisköhän kaivella koreja ja inspiroitua? Ainakin sun kuvat inspiroi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ihanaa, jos mun ihan peruslapaset ja- sukat inspiroi jonkun tekemään käsitöitä!

      Poista
  2. Haa mä tein tuosta samasta lapastenlangasta siskontytölle villasukat jouluksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta toi on nätin värinen lanka. Ja itse asiassa siinä kävi niin, että "kunhan tässä nyt jotain samalla teen kun maailmaa parannetaan" ja siitä se idea sitten lähti ☺☺ Jotain halusin isotädille joululahjaksi antaa; pikkutyttönä olin paljon heidän kanssaan kun olin mummolassa - miehensä taisi olla vähän niin kuin papan/ukin korvike ☺

      Poista