tiistai 20. tammikuuta 2015

Onni on... Nomen est omen...

Onni on Poika, joka viitsii ja jaksaa lähteä koulupäivän jälkeen reilun sadan kilometrin päähän isän ja äidin luo "korjaamaan" niiden tietokoneet, kun ne itse on niin kädettömiä, ettei ne itse osaa tehdä niille mitään, ei edes printteriä asentaa.
Nyt on koneet taas kunnossa, AM pääsee sähköpostiinsa yms. ja minä saan tulostettua - mun koneelle unohtui asentaa printteri, kun Poika palautti koneen. Kaikkea pientä ☺

Ja tosiaankin, nomen est omen. Pojalla on kolme nimeä, joista yhden on perinyt isoukiltaan ja on Onni ☺. Niin, nimensä saikin silloin, kun oli vielä sopivaa antaa lapselle nimi jonkun sukulaisen mukaan... nykyäänhän se ei ole enää sallittua tai ainakin se on epämuodikasta ja aiheuttaa lapselle traumoja ja ties mitä.
Pojalla ei ollut lapsena yhtään etunimikaimoja eikä taida kovin moneen saman nimiseen aikuisenakaan törmännyt. Keväällä oli kuullut kutsuttavan jotakuta eka- tai tokaluokkalaista samalla nimellä ☺- ei siis kovin yleinen nimi.

Onni on ♥

8 kommenttia:

  1. Rakkaus näkyy tekoina! Varmasti tarjositte kotoista syömistä ahkeralle auttajalle. Miehet puhuvat udein rakkaudestaan tekoina, eivät sanoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki oli ruokaa tarjolla - isä haki Pojan rautatieasemalta ja ensimmäinen kysymys oli ollut: Onko ruokaa? :D Ja hyvin maistui, tavallinen jauhelihakastike :D Ja oli Pojallakin tuliaisina ruokaa isälle, jotain japanilaista säilykekasvista - ne niitä aina keskenään maistelevat, kaikenlaisia erikoisuuksia.

      Poista
  2. Höh. Meillä ainakin molemmilla lapsilla on 3 nimeä ja kaksi niistä (eli ei kutsumanimet) ovat vanhojen sukulaisten nimiä, toinen mun suvusta ja toinen TM:n. Muodit ovat niin typeriä, varsinkin nimissä. Vanhassa vara parempi, etenkin nimissä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen samaa mieltä, muodit on typeriä ja vanhassa vara parempi. Ennen annettiin lapsille kauniita ja komeita nimiä - ja minusta nimi on tosiaankin enne; mitä komeampi nimi, sitä "komeampi" tulee kantajastaankin, enkä nyt tarkoita (pelkkää) ulkonäköä.

      Poista
  3. Kun koneet on kunnossa, niin on ilo ja onnikin matkassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomattavasti helpommalla pääsee, kun on koneet kunnossa, ei tarvi manailla kun takkuaa joka näppäimen painallus.

      Poista
  4. Voi mä tiedän monta pientä kaimaa pojallesi, mutta taitavat olla kaikki kymmenisen vuotta nuorempia. Omalla pojalla on reipas suomalainen nimi. Nimi oli valmiina jo ennen syntymää eikä edes tiedytty onko poika vai tyttö. Lapsena tuntui kovasti harmittavan nimi, mutta nyt teininä jo tykkää että on parempi ettei ole tusinanimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin oli pojalle nimi valmiina jo ennen syntymää. Jos olisi tullut tyttö, olisikin tullut tenkkapoo eteen. Pojalla on kolme nimeä, joista keskimmäinen on siis Onni, niitä on tosiaan nykyään tullut eteen useampikin, mutta ihan varsinaisia etunimikaimoja ei ole tullut vuosienkaan varrella vastaan montaa.
      Välillä kun oli pienempi, vielä koulussa, mietin että annettiinko liian "erikoinen" nimi, kiusataanko sitä sen takia, mutta eipä tuo koskaan siitä ainakaan kertonut eikä ole koskaan itse valittanut, että kun tällaisen nimen hälle annoitte. Luulen, että päin vastoin on mielissään, kun erottuu joukosta nimellään.

      Poista