tiistai 13. tammikuuta 2015

Melkein parsitut sukat

Viikonloppu meni reissussa "poikain" kanssa. Oli Suomi Meloo hallituksen perinteinen pitkä kokous. Mun kohdalla se tarkoitti se tosiaan pitkää kokousta; lähdin kotoa perjantaina viiden maissa ja olin kotona sunnuntaina viiden maissa. Perjantaina oltiin perillä kokouspaikalla illalla kymmenen aikaan, saatiin isännän tekemää iltapalaa ja miehet painuivat saunaan.
Minä tein oloni mukavaksi, valmistin pedin mulle varattuun huoneeseen ja sen jälkeen "pesiydyin" kotoisasti sohvan nurkkaan ja kaivoin lankakerän ja puikot esille. Ihan kuin kotona ☺ Miehet saunoivat pitkän kaavan mukaan ja kävivät välillä kysymässä, onko kaikki hyvin. On, on, mihinkäs tästä sohvalta karkaisin ja hätäkös tässä, valmiissa maailmassa ☺. Ei vaan, ihania ovat, kun huolta pitävät.

Melkein ehdin kutoa varren valmiiksi, ennen kuin ukot sieltä saunasta malttoivat tulla pois, syömään, yllätys yllätys. Koko viikonloppu oli yhtä syömistä ja... no kyllähän te tiedätte mitä mökillä tehdään, kun ei ole töitä tehtävänä syömisen lisäksi. Päätettiin, että varsinainen kokous aloitetaan vasta lauantai-aamuna aamupalan jälkeen, perjantai otetaan rennosti niitä näitä jutellen. Niitä näitä riitti suurimmalla osalla porukkaa aamukolmeen asti! Mutta reippaina oltiin ylhäällä jo... kymmeneltä ☺Ja isäntä tekemässä meille sellaista aamupalaa, että siitä vois ottaa moni hotelliksi itseään mainostava oppia! Ja sitten töihin. Pieniä taukoja lukuunottamatta teimme töitä koko päivän - isäntä lämmitti samalla savusaunaa iltaa varten.  Melkoisen puhki olimme koko porukka, kun sauna oli lämmin ja kalat loimuttumassa (mikähän lienee taas oikea verbi?).
Miesten saunoessa mä tein pikaisesti salaatin ja kun se oli valmis, kävi kutsu paistamaan makkaraa. Kävin paistamassa parit makkarat ja hilppasin takaisin mökkiin sohvan nurkkaan -  tarkoitus oli ottaa pienen pienet nokoset, mutta kuinkas kävikään.... ensimmäinen saunoja pyyhkäisi sisään. Pyh, siinä se taas nähtiin miesten saunominen...ei kestä kahta iltaa peräkkäin ;)

No joka tapauksessa, pikkuhiljaa sieltä muutkin hiippaili muutkin ja saatiin loimulohta ja salaattia, njam - käykö yhtään kateeksi ☺

Päivän mittaan ehdin kutoa sukkaakin, aina joka tauolla - ja mulla kun on aina villasukat jalassa, niin huomasin vanhoissa sukissa AMMOTTAVAN reiän. Mä en osaa parsia, mutta yksi miehistä kovin yritti mulle "neuvoa", että eihän se ole vaikeata, otetaan tuosta silmukka ja tuosta ja tehdään noin ja noin ja... Mutta ei sitten kuitenkaan parsinut mun sukkaani, vaikka antoi ymmärtää, että muka osaisi... Pöh.

Ilta venyi taas omalta osaltani lähelle kolmea, osalla jopa viiteen aamulla!, mutta niinpä vain oli taas aamupala pöydässä jo puoli kymmeneltä. Mittarissa oli pakkasta parisenkymmentä astetta, ja se tuntui hurjalta, kun oli tottunut näihin muutaman asteen pakkasiin, melkein lämpöasteisiin. Hrrrr.....

Puoleen päivään mennessä oli mökki siivottu, isäntä kiitelty ja koko sakki saatu ulos mökistä rojuineen ja matkaan kohti etelää. Upea viikonloppu on taas takana ja paljon asioita saatu hoidettua.

Niin ja se rikkinäinen sukka. En tosiaan osaa parsia, mutta sukka on korjattu.


Sukat oli alunperin kärkeen asti valkoiset. Tuo punaisenkirjava lanka osui ensimmäisenä käteeni jämälankakorista ja on ihan kelvollinen tuohon.

10 kommenttia:

  1. Mä taas opettelin parsimaan kun en jaksa kutoa sukkia. Aina tyssää siihen että pitäis tehdä toinen samanmoinen.

    Ja kyllä, käy kateeksi. Slurps!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olit Marjaana mun mielessäni aina silloin tällöin ☺☺

      Poista
  2. Ompa nätit sukat! Mä olen tässä miettinyt että pitäisikö mun perustaa omille kutomuksille oma blogi, kun nyt eivät ole muualla kuin FB:ssä näkyvissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei huono idea laisinkaan - nythän niitä ei näe kuin FB-kaverisi. Perusta pois vaan.

      Poista
    2. Tein työtä käskettyä. Yritän päivittää tuotokset ajan tasalle vähän kerrassaan ja jatkossa sitten sitä mukaa kun saan jotain tehtyä.
      http://pulpankudin.blogspot.com/

      Poista
    3. Niin sitä pitää - otan ajan kanssa ja käyn tutustumassa sivuun. Kiitos osoitteesta, laitan sen tuonne feedlyyn, niin saan päivitykset samoin tein kun päivität blogia!

      Poista
  3. Hienosti hoidettu reikä. Minä osaan parsia. Oli pakollinen opeteltava taito joskus menneisyydessä. Minä myös päätin aikaa sitten, että minä en parsi! Mieluummin neulon ihan kokonaan uudet sukat kuin rupean parsimaan. Onneksi sukat yleensä kuluvat koko pohjan mitalta niin puhki, ettei ole järkeä edes yrittää parsimista. Ja kun pesen ne aina koneessa, on varretkin sellaista huopaa, että ei muuta kuin koiran syötäväksi ja sitten roskiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Mullakin kyllä sukkien pohjat hiutuu ohuiksi, mutta niihin tulee myös reikiä, johtuen siitä, että meidän asunnosta on aikanaan (ennen meidän aikaa) kaadettu yksi seinä, ja lattiaan on laitettu listat sille kohtaa missä seinät on olleet. "Pikku nikkari", jolta ei ihan kaikki muukaan remontti tässä huoneistoissa ole onnistunut, on jättänyt muutaman ruuvin vituralleen ja listojen kulma ei ole ihan kohdallaan - niihin sukka aina tarttuu ja lopputulos on viimein reikä sukassa.

      Ja kun en osaa kunnolla parsia, niiin täytyy käyttää muita keinoja :D

      Poista
  4. Jaahas - mä keskityn tuohon mökkiviikonloppuun, kun kutomiset ja parsimiset on jo "käsitelty". Kiva kuulla ja kiitos päivityksestä. Näin seikkaperäistä selostusta en K:lta saanutkaan tosin maanantain aikataulu oli vähän turhan kiireinen. Sä tarttisit sinne ehdottomasti naisseuraa VINK VINK.....
    Halauksin, J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi jospa oisit ollut mukana ☺♥♥ - kyllä meitä olisi pidetty kuin prinsessoja! Vaikka toisaalta, mikäs tuolla on ollessa, tunnethan nuo "pojat" ☺☺
      Sä sait varmaan selostuksen enemmänkin sieltä "työpuolelta" ☺
      Paljon halauksia ☺♥♥

      Poista