maanantai 1. syyskuuta 2014

HelvetinPöllön toinen BB-viikko

Kun Suomi Meloo -viikko oli ohi, ehdin olla kotona viisi päivää - siinä ajassa ehdin melkein purkaa laukun ja pakata toisen (kuten ehkä muistatte, olin ehkä Euroopan surkein matkakassin/-laukun purkaja...).

Otin mukaan myös läppärin ja nettitikun, jotta olisin voinut kirjoittaa vielä tuoreessa muistissa olleen matkakertomuksen Suomi Meloosta, mutta sepä sitten jäi - se kirjoittaminen siis. Otin mukaan myös lukemista ja käsitöitä; sukankutimen ja tällä kertaa myös ristipistotyön.

Matkaan kohti Kuopiota lähdettiin aikaisin juhannusaattoaamuna, jolloin ruuhkaa ei vielä juurikaan ollut. Perillä oltiin sopivasti lounasaikaan ja AM:n saattaessa mut huoneeseen hoitaja kyseli samalla allergiat sun muut. AM vastasi mun puolesta "ei sillä mitään allergioita ole, älkääkä uskoko vaikka se väittäisi, että sillä on kasvisintoleranssi". Hoitaja katsoi hetken kummissaan ja purskahti sitten nauruun ☺
Mä kun en oikein noista kasviksista ja juureksista, varsinkaan kypsennetyistä, välitä - en vaan pidä niistä, niin olen kehittänyt tämän ihan oman "sairauden", kasvisintoleranssin, välttääkseni niitä ☺  Ja tottahan lounaalla oli salaatissa just mun inhokki-inhokki: paprika! Mutta urheasti söin sen!

Huonekaverini oli tosi mukavia: parikymppinen S Jyväskylästä ja mun ikäinen M Kuopiosta. S oli tulossa mun kanssa "BB-huoneeseen" eli siis maanantaista alkaen sinne videotelemetriaan - piuhat päähän ja tutkimukseen. Tarkoituksena siis aikaansaada lääkkeitä vähentämällä kunnon epilepsiakohtaus, joka saataisiin rekisteröityä ja lisäksi videokameralle. Samassa tutkimuksessahan olin jo helmikuussa, tuloksetta. Huoneita on kaksi, kummallekin tutkimukseen osallistuvalle omansa.

Meille S:n kanssa laitettiin käteen kanyylit, kohtausten varalta, jos kohtaus on niin raju, että joudutaan "keskeyttämään" lääkkeellä. Kanyyli huuhdellaan suolaliuoksella 1-2 kertaa päivässä, että se pysyy auki - me kyllä epäiltiin, että meille yritettiin antaa jotain rauhoittavaa sen kautta ☺. Meillä kolmella oli nimittäin aikas levottomat jutut viikonlopun aikana ☺☺☺

Mun lääkitystä ruvettiin vähentämään jo heti perjantai-iltana ja niinhän siinä sitten kävi, että lauantaina kun tulin vessasta, tuntui olo vähän huteralta, ja kun kaikki "olot" piti ilmoittaa hoitajille, soitin kelloa ja omasta mielestäni sanoin huonekavereille, että "soitin tota kelloa, kun on vähän sellainen tunne, että tulee kohtaus" - olinkin kuulemma ehtinyt sanoa vain, että "soitin tota" ja sitten oli äly poissa! Mutta oli kuulemma hoitajakin tullut nopeasti ☺

Viikonloppu meni tosi nopeasti, kun ei kuitenkaan ollut sidottu siihen sänkyyn ja huonekaverit oli tosiaan älyttömän hauskoja - sairaalassa voi siis olla hauskaakin!

Mulla oli sairaalassa myös sokkotreffit! Ihan totta ☺ Kuulun FB:ssä yhteen käsityöryhmään ja siellä kerroin meneväni ko. sairaalaan viikoksi. Siellä sitten yksi paikkakuntalainen kysyi, että saako hän tulla katsomaan mua!?! Olin kyllä melkoisen hämmentynyt kysymyksestä, mutta vastasin, että totta kai - mulla kun ei ole siellä kun yksi sukulainen perheineen ja hän ei ehdi tulemaan kuin vasta viikolla. Niin me sitten tehtiin treffit sunnuntai-iltapäiväksi. Vähän kyllä jännitti, vaikka FB:n perusteella tuntui tosi mukavalta ihmiseltä (kuten Kuopiolaiset yleensä ☺)
Ja sieltä hän sitten pölähti ja me oltiin heti kuin vanhat tutut, juttua riitti lähes kolmeksi tunniksi ja olisi riittänyt pidempäänkin, mutta hänen piti lähteä kotiin laskemaan lapset. Lupasi tulla vielä viikolla uudestaan, jos vaan mulle sopii = olen siinä kunnossa, että jaksan ottaa vieraita vastaan.

Olin tosi yllättynyt; periaatteessa ventovieras ihminen haluaa tulla katsomaan vierasta ihmistä sairaalaan! Tunnustan, että ei olisi kyllä itselle tullut moinen asia mieleen, ja sen verran ujo ja arka kuitenkin olen (vaikka musta ehkä toisen laisen käsityksen saakin), ettei musta siihen kuitenkaan olis. Jonkun muun pitää tehdä se aloite.

Jos kirjoitan koko viikon tarinan kerralla, tästä tulee niin pitkä päivitys, ettei kukaan jaksa tätä lukea, niin pätkäisen tämän tähän ja teen itse tutkimusviikosta erillisen päivityksen ☺


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti