keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Hih... kohti entistä ollaan menossa?

Kohti entistä ollaan menossa siinäkin mielessä, että aloitukset on ihan yhtä vaikeita kuin ennenkin, eikä tässä päde edes "kolmas kerta toden sanoo".

Ystävän kanssa yritettiin jatkaa eilen aloitettua kurjuuden maksimointia, kun hänkin on nyt tämän loppuviikon sairaslomalla. Ensin käveltiin tohon meidän vanhalle ostarille, joka ON kurjan näköinen (purkutuomion alla), siellä on kampaamo, jossa kaksi iloistakin iloisempaa nuorta neitoa tervehti meitä - ole siinä sitten kurja... ja varattiin mulle huomiselle aika kynsien laittoon. Juu, kynsiin pitää saada geelivahvistus, kun ne on kohta poikki takamukseen asti ja tarttuu joka paikkaan kiinni. Kylmät väreet menee selkäpiitä pitkin jo pelkästä ajatuksesta *puistatus*

Putoava vyö
Sitten jatkettiin matkaa pankkiautomaatille ja sieltä päätettiin reippailla pidemmän kautta leipäkauppaan. Ja siinä kävellessä, kas vain, jouduin tilanteeseen mihin vain mä voin joutua :)
Mun housuista irtosi ja putosi vyö!! Housut onneksi pysyi jalassa, en sentään takapuoli paljaana tuolla pakkasessa juoksennellut (ja vielä koulun takana!), mutta kyllä saatiin tosta vyöstäkin riemua irti ihan riittävästi.

Väriävaihtava tiekarhu
Leipä- ja pullakaupassa käynnin jälkeen lähdettiin vielä uudestaan reippailemaan ulos, kävellen kauppaan vastaan työstä palaavaa AM:ää. Näkemäalueen ulkopuolelta kuului kamala ääni. "Tuo ei kuulosta hyvältä - Juu ei" Hmm... Mietintää..."Aaa..Se oli tiekarhu" No sitten kun me oltiin nähty se tiekarhu, se oli mennyt meidän ohi sellaisen roskakatoksen takaa, mä mietin ääneen, että miten se nyt oli keltainen, kun se äsken oli vihreä...."Ööö..kyllä se koko ajan oli sininen.."   Ai jaa...

Voisiko tästä siis olla pääteltävissä, että kevät on tulossa ja ehkä lääkityskin kohta saadaan kohdalleen?

Sairaalasta tulon jälkeen viime viikonloppuun asti menikin ihan hyvin. Perjantaina oltiin ystävien kanssa syömässä ja kun tarjoilija toi jälkiruokaa, pyydettiin häntä ottamaan meistä kuva, jonka hän ystävällisesti tekikin. Katsoin suoraan salamaan, joka mahdollisesti laukaisi kohtauksen - viidessä minuutissa kaikki oli ohi, mutta harmittihan tuo. Lauantaina olin ystävän kanssa menossa saunaan, mutten ehtinyt kuin pestä hiukset, kun sain kohtauksen, nopeasti oli ohi sekin, tosin vähän tokkurainen olo oli koko illan. Nyt sitten taas ihmetellään kuinka paljon lisää lääkkeitä syödään *huokaus*



"Pöllö jos kaatuu selälleen, niin miten se pääsee ylös. Se näyttää siltä, ettei mitenkään pääse.  Ehkä pöllöt onkin todella varuillaan, ettei vaan kaadu selälleen, jos esim. joutuu kävelemään liukkaalla nopeasti jonnekin ettei myöhästy. Niin miettii koko ajan ”nyt ei vain pidä kaatua selälleen!” "  -Markus Kajo