tiistai 24. huhtikuuta 2018

Imurointia

Mainitsin tässä pari päivää sitten tämän koneen kiukuttelusta (vai minun, jomman kumman). Väitin vanhaksi.

Timo oli imuroinut läppärinsä ja antoi hyvät kuvalliset ohjeet miten se, ja ylipäätään koko koneen siivoaminen kannattaa tehdä.
Reppanainenkin vinkkasi, että voisi olla aiheellista puhdistuttaa kone.
Otin siis härkää sarvista, toisin sanoen siis imurin siivouskaapista ja Timon ohjeiden mukaan kaikki sähköhärpäkkeet irti ja imuroitsin koneen ja puhdistin muutenkin. Imuroin koneen alla olevan tuulettimenkin. AM otti myös vinkistä vaarin ja imuroi oman koneensa.

Kun koneet oli puhdistettu, pistimme äkkiä imurin takaisin siivouskomeroon, ettei vaan iske minkäänlainen siivousvimma. Onneksi ehdin ajoissa - olen taas turvallisesti takaisin tässä sohvan nurkassa. *helpotuksen huokaus*
Äitirakas kun saa välillä sellaisia kohtauksia: heittää matot ulos ja kaikkea. Oikein pahaa tekee, mutta minkäs teet. Kun ei se koskaan soita ajoissa, että voisi soittaa apua, vaikka h-ätänumeroon tai jotain, että kävisivät antamassa rauhoittavaa 😍 Sitten ei voi muuta kuin Siskorakkaan kanssa illalla miettiä, että mitä niille tekisi; Äitirakkaalle ja Tunturiruipelolle, kun ei niitä voi sängynjalkaankaan sitoa.... 

Meille on ruvennut tulemaan postia öisin siinä puoli kolmen aikaan. Kyllä, 2.30 - 3 välillä. Tällä viikolla kahtena yönä on tullut ko. aikaan ensin poliklinikkalasku ja viime yönä hammaslääkärilasku!  Erikoinen aika jakaa postia - tai siis laskuja. Ja normaalisti ei tiistaisin tule postia lainkaan. Laskuja ei tarvitsisi tullakaan.




sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Kuvahaaste, kuva 6 ja SNY:n "huivihaaste" :)

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla - kun niin lähellä Kärpästä olen muutenkin 😝

Eli ensin viikon kuva Repun kuvahaasteeseen, kuva nro 6, sunnuntai 22.4.2018 klo 19.40. Niin ne vaan lumet sulaa. Viime viikollakin oli vielä melkoinen läntti lunta, saati sitten miten paljon sitä oli silloin kun kuvahaaste aloitettiin. Ja nyt sitä on enää tuommoinen pienen pieni lapiollinen. Ei sulattaneet eiliset sateet sitä, mutta kyllä se ensi viikolla sulaa.



Ja sitten on tämä toinen "haaste" 😊😊
SNY:ni lähetti lankojen mukana ohjeen "Helppo huiviohje langankiertoja pudotellen"  (Christine Vogelin ohje). Ohje ON oikeasti helppo, mutta jostain syystä se on nyt päättänyt antaa mulle vähän haastetta näihin kevään viimeisiin neuleisiin - luulen, että tämän jälkeen pakkaan puikot ja langat kesäteloille (ellei SNY:ni lähetä lisää haasteita) ja siirryn "kesäkäsitöihin": ristipistoihin ja virkkaukseen, ne kun on olleet koko talven vähän niin kuin lapsipuolen asemassa. 

Ja tuo yksi kastemekon kirjailukin pitäisi tehdä valmiiksi, hävettää ihan, kun se on odottanut näin kauan. 



Tässä ollaan menossa - tämä on nyt vähän venytettynä, että kuvio näkyisi paremmin. 
Neule ei ole siis kuin aina oikein neuletta, langankiertoja ja niiden langankiertoja pudottamista puikoilta. Eikä tarvitse osata laskea kuin kuuteen. Tai no ensin tietysti silmukoita luodessa "26 silmukkaa tai mikä tahansa 10:llä jaollinen luku + 6" - tuossa on 36 silmukkaa. 
Ei siis tosiaankaan mitään HIRVITTÄVÄN vaikeeta, mutta - tähän lainaan nyt Pöpelikössä -blogista lukemaani erittäin sopivaa lausetta: "Valitsemaanne aivoon ei juuri nyt saada yhteyttä" 

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Tahdon kirjoittaa iloisista asioista

Ystävä, nuori nainen, varsinainen energiapakkaus, joka on aina valmis seikkailuun ja mihin vaan, jakoi kuluneella viikolla FB:ssa - enpä tiedä kenen kynästä lähtöisin - mutta ihan käyttökelpoisia ajatuksia: 

5 asiaa, jotka kannattaa lopettaa
...niinku nyt heti!

1. Muiden miellyttäminen
2. Muutoksen pelkääminen
3. Menneessä eläminen
4. Itsesi ja unelmiesi mitätöiminen
5. Liika murehtiminen


Luettuani nuo, lupasin itselleni ainakin yrittää toteuttaa noita viittä ohjetta. Niitä ei tarvinne selittää. 

Tiatokoneeni on ruvennut pitämään huolta siitä, menen ajoissa nukkumaan. Tai ainakin suljen tämän ajoissa; tämmöiset vekottimethan pitäisi sulkea hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, jotta aivot saavat levättyä ja nukkuu sitten paremmin ja levollisemmin. Tai jotain. Tämä on nyt parina iltana ihan yhtäkkiä itsestään sanonut "naps" ja sammuttanut itse itsensä. Ei sillä, että tällä nyt mitään välttämättä tekisinkään, tämä vain on auki tässä sohvalla vieressäni, kun teen käsitöitä. Usein tulee vilkaistua esim. joku ohje tai vinkki jonkun asian tekemiseen tms. Tai vilkaistua sähköpostia, sinne kun saattaa illalla tulla jotain muka-tärkeää, johon hyvä vastata pikaisesti. 

Mutta ilmeisesti tämä vetelee viimeisiään. Onhan tämä vanhakin, en edes tiedä kuinka vanha. 


Jotta sitten kun katoan, niin sitten on kone tiltannut, en minä 😊

Tänään on satanut vettä lähes koko päivän - välillä oli taukoa sen verran, että tuuli ehti kuivata kävelytien. 
Hienoa, että sataa: se sulattaa loput lumet ja kevät etenee. Sadevesi huuhtoo hiekoituspölyt viemäriin. Sade raikastaa ilman. Ilmassa tuoksuu selvästi kevät. Märkä asfaltti tuoksuu hyvältä. Märkä metsä tuoksuu hyvältä. Märkä multa heräävän nurmikon alla tuoksuu hyvältä. 

Olen yrittänyt neuloa huivia SNY:n lähettämän ohjeen mukaan... AM:llä on hauskaa (hyvä, että edes toisella meistä on 😂😂) Ohjeessa tarvitsee osata laskea korkeintaan kuuteen - se tuntuu olevan mulle aivan liian ylivoimaista. Riitelen itseni kanssa - ja nauran itselleni, kun laskeminen on niin vaikeaa. Ja joka kerta, kun onnistun neulomaan sellaisen puikollisen, jossa pitää laskea, purkamatta alusta loppuun, iloitsen kuin lapsi. "Brio, osaamisen iloa" 👍👍
Mutta periksi en anna, kyllä te vielä sen huivin näette 😂😂

Jätskiä tekis mieli.... 😉


perjantai 20. huhtikuuta 2018

SNY:ni on ajatustenlukija!

Kävin tänään hakemassa SNY:n lähettämän paketin, sen jälkeen kun olin käynyt sairaalassa keittämässä teetä. Juu-u, kävin sairaalassa keittämässä teetä toimintaterapeutin katsellessa vieressä kuinka homma oikein sujuu. Ei antanut hänkään hellaan koskea, vedenkeittimellä keitin veden.
Taisi vähän säikähtää tuota palovammaa käsivarressani, se tuli silloin kun leivoin niitä muffinsseja. Kerroinko siitä? No, paraneemaan päinhän se jo on, mutta palovamma yhtä kaikki.

Mutta siitä SNY:n paketista piti kertomani. Se näytti tällaiselta:



Paketissa oli taas kaikkea ihanaa - minulla uutta ja erikoistakin! 
Pöllötarrat vasemmalla varmaan tunnistatte? Niiden vieressä onkin sitten ensimmäinen hauska kapine. Purkki. Muovia, ei lasia. Mitäkö hauskaa on purkissa? Nii-in... No, purkissa neljä pussia erilaisia kimalteita ja... Neljä pientä pulloa jotain...jotain 😃😃 Täytyy tunnustaa, etten tiedä, onko ne liimaa vai mitä, mutta ne on tarkoitus sekoittaa kimalteiden (osan tai kaikkien) kanssa, tehdä siis purkista oma Glitter -purkki. Katsotaan mitä siitä vielä tulee...
Norsu -puikkomitta, jolla voi myös katkaista langan ja mitata langan tiheyden - se on asia joka minun pitäisi opetella... tunnustan, että hoitelen hommat mutu -menetelmällä...
Punainen ja keltainen, mansikka ja mango yoyo - ihan uusia ja outoja asioita minulle. Mutta mansikka ainakin oli hyvää, nam. Ne ovat siis hedelmäherkkuja, vähän niin kuin karkkia, mutta ilman lisättyä sokeria, semmosia... "rullia" Laitan kuvan joku toinen päivä. Mansikka yoyon mukana oli Suomi -kortti!
Salaatin siemeniä - ethän pahastu, jos kysyn, kasvattaisiko Äitirakas salaatit puolestani? Hänellä on enemmän viherpeukaloa kuin mulla, ja asuu maalla.
Lankana on minulle uusi tuttavuus Verona Fine ja langasta on varmaankin tarkoitus tehdä mukana olleen ohjeen mukainen huivi. Hommiin siis... 🏃😊👍

Pienessä turkoosissa kuoressa oli SNY:n itsetekemä PÖLLÖ, josta voi tehdä rintamerkin, napin... mitä nyt keksinkin ja minähän keksin.
Ja se ajatustenlukuosuus... Mistä tiesit, että juuri tässä päivänä muutamana kävin Succaplokin sivuilla ja katselin noita silmukkamerkkejä - olin jo siirtänyt ne ostoskoriin, mutta tyhjensin sen sitten kuitenkin "onhan noita..".
IHANAT!! Kiitos sinä ihana SNY - ajatustenlukija 



Kysyit kirjeessäsi, onko Succaplokki minulle ennestään tuttu. Kyllä vain, olen sieltä joskus vuosia sitten tilannut itselleni sukkaplokit. Silloin sivuja katsellessani näin siellä ihanan Paavon ja tulipa siinä sitten mieleen laittaa Aleksille sähköpostia, että miten olisi, täällä kun on tällainen yks pöllö, niin olisiko mitenkään mahdollista saada ihan oman sukkaplokit....

Parin päivän päästä postiluukusta tipahti nämä ❤❤   Tätä minä sanon Asiakaspalveluksi!


Jälleen kerran mahtava paketti! Nyt on taas laitettava kaikki muut työt sivuun, ja aloitettava tutustuminen tuohon paketin mukana tulleeseen ohjeeseen - katsotaan mitä saan siitä aikaiseksi 😂😂


PS. Tietokoneeni on ruvennut kiukuttelemaan. Se alkaa kai tulla tiensä päähän. AM:lla sama juttu. Eli jos katoan pidemmäksi aikaa, niin siihen on syynä se, että tietotekniikka ei enää pelitä.


keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Kysynpähän nyt vaan, kun tuli mieleen

Että onkos tämmöinen peli reilua. Nih. Aamupäivän odottelin, että puhelimestani kuuluisi se ääni. Se, se, sen nimi on "Uutiset". Se ilmoittaa saapuneesta tekstiviestistä.
Ennen herätystä se ääni kyllä tuli, ja heräsin siihen. Se ilmoitti, että AM:n puhelinnumero on poistettu Kotisoitto -palvelusta. Juu, kiitos ilmoituksesta. Aikaisemmin lähettämänne kirje olisi riittänyt 😉

Mutta sitä odottamaani tekstiviestiä ei vaan kuulunut, joten ei se auttanut kuin pistää tossua toisen eteen ja lähteä käymään kaupalla - tietäen, että kun olen palannut kotiin, se viesti tulee. Kyllähän mä tiedän, mihin aikaan ne käy sen automaatin täyttämässä ja tyhjentämässä.
Ja tunti kotiin tulon jälkeen se "uutinen" sitten tuli. Osoitteesta johon voisin muuttaa, on tullut paketti 😉
No, eihän hätä ole tämän näköinen, vaikka laiska olenkin... AM:lla on huomenaamulla hammaslääkäri, hän varmaan on taas kiltti ja tuo paketin tullessaan. Kyllä maltan vielä aamuun odottaa.

Mutta sitten tuli uusi uutinen. Automaattia ruvetaan huoltamaan klo 9 ja se on käytösssä vasta klo 14 jälkeen.

Että sitä vaan kysyn, kun tuli mieleen, että onko reilua tämmöinen? Että ensin annetaan ja sitten otetaan pois? Vähän niin kuin koiranpentua koulutettaisiin?
Niin, jos olisin reipas, oikein reipas, niin nousisin aamulla varhain ylös, menisin ja hakisin paketin ennen yhdeksää ja pääsisin piinasta. Mutta kun enhän minä ole reipas.
Peittoa niskaan kiskon, kun AM lähtee hammaslääkäriin - ei muuten varmaan taaskaan nuku tulevana yönä, kun hammasta särkee 😢 Ei ole kiva se. Toivottavasti huomenna helpottaa.

Ei ole reilua, vastaan minä.
Näinkin pitkäjännitteiselle ihmiselle kuin minä, niin helppo homma vartuskella....

Niin kun piti vielä sitä sanoa, että Pöllö kuunteli Hilja Valtosen Ruskapäiviä, kiitos Reppanaisen vinkin ❤

http://hpollolukee.blogspot.fi/2018/04/hilja-valtonen-ruskapaivia.html



tiistai 17. huhtikuuta 2018

Pehmolelujen yökyläily

Minä olen se (ärsyttävä) iloinen veronmaksaja, joka (pienistäkin tuloistaan) maksaa tyytyväisenä veronsa, voidakseen käyttää hyväkseen niitä palveluja, joita meille tarjotaan.

Ja ei, en minäkään aina ole tyytyväinen kaikkeen, mutta kun ne on asioita joihin en pysty vaikuttamaan, niin tyytymättömyydestäni joutuvat kärsimään asioista riippuen AM, seuraava kohde on Äitirakas ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä Siskorakas - jonka kanssa yleensä käymme syvälliset keskustelut perjantai-iltaisin 😏😏

Mutta silti olen se iloinen veronmaksaja, sillä niillä verorahoilla mitä minultakin on kerätty ja vieläkin kerätään, rahoitetaan paljon niitä palveluita, joita käytän.

Yksi parhaimpia palveluita, joita meille tarjotaan on jo aikaisemminkin hehkuttamani KIRJASTO.
Mitä parempaa meille voidaan tarjota, kuin mahdollisuus käydä ilmaiseksi lukemassa lehtiä, käyttämässä tietokonetta, kuuntelemassa musiikkia (kirjastosta riippuen, toki) ja lainata kirjoja kotiin luettavaksi. Ja voit vielä itse vaikuttaakin siihen mitä kirjoja kirjastoon hankitaan, kun vaan avaat suusi.
Tietenkin kirjastoilla on määrärahansa ja ihan kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, mutta kuten esim. meillä - kuntaliitosten myötä meillä on paljon lähikirjastoja, joiden välillä kirjat liikkuu muutamassa päivässä. Ja varastosta löytyy vielä lisää kirjoja, niitäkin saa luettavaksi halutessaan.

Meillä ainakin tuntuu olevan ihan paras kirjasto!

Pelkän normaalin kirjastotoiminnan lisäksi, meidän monissa kirjastoissa on erilaisia tapahtumia; kuten meidänkin lähikirjastossa neulekerho, novellikoukku, lukupiiri, lapsille nukketeatteria. Löytyy lukukoiraa, erilaisia luentoja, kursseja, karaokea, kirjavinkkejä -tapahtumia, satutuokiota, Lego-klubi!

Ja nyt te mietitte, miten tämä kaikki MEIDÄN kirjaston kehuminen liittyy tämän päivityksen otsikkoon? Tai ehkä jo arvasittekin?

Kaupunginkirjasto, ns. pääkirjasto, järjesti PEHMOLELUJEN YÖKYLÄILYN!
Pehmolelujen yökyläily -tapahtumaan osallistui 72 pehmolelua, ennen siskonpetiin nukkumaan peittelyä pestiin hampaat ja kun kaikki olivat peiton alla, oli iltasadun aika. Kun iltasatu oli luettu, toivotettiin hyvää yötä ja sammutettiin valot.
Muutama pehmolelu oli vielä valojen sammuttamisen jälkeen livahtanut peiton alta käytävälle seikkailemaan, mutta kiinni jäivät... Ja saivat komennuksen takaisin petiin 😏

Kun Yökyläily tänä aamuna oli ohi, pehmolelut jäivät odottelemaan noutajiaan; jokaisella mukanaan diplomi Yökyläilyyn osallistumisesta sekä pieni tarina kyläilyn sujumisesta. Ja vähän kirjavinkkejäkin.

Koskahan meille innokkaille lukijoille järjestettäisiin tuollainen yökyläily kirjastoon? Kyllä varmasti osallistuisin 😊😊

Kerta kiellon päälle - paras päivä ;)

Kuvahaun tulos haulle nasun lempipäivä